Instagramissa minua seuraavat ovatkin huomanneet, että eilisen Helsingissä vietetyn teatteri-illan jälkeen viikonlopun vietto jatkuukin Turun talvimaisemissa. Oikeastaan viikonloppusuunnitelmani olivat ensin ihan toisenlaiset – oli tulossa brunssivieraita meille Töölöön ja vaikka mitä. Mutta koskien viimeaikaisia vastoinkäymisiä ja menetyksiä elämässäni, tuntui siltä, että nyt tekisi hyvää päästä hetkeksi pois muihin maisemiin. Joten minne muualle suuntaisin, kuin oman elämäni voimanaisen, Hennan luo hänen vastarakennettuun taloon Turkuun.
Joten terveiset Turusta! Ja arvatkaa vaan, mihin hän yllyttii minut heti nyt lauantaiaamusta? Avantouimaan! Ensimmäistä kertaa i-k-i-n-ä elämässäni. Onneksi hän oli käskenyt minun pakata uikkarini mukaan, mutta koska pyyhe jäi Helsinkiin, niin suunnattiin heti ensiteoiksi pyyhekaupoille ja sitä kautta auton nokka kohti Järvelän rantaa. Ja siis katsokaa miten idyllinen paikka oli kyseessä:
Villa Järvelästä löytyy laiturinnokassa olevan avantoaukon lisäksi sympaattista rantasaunaa, höyryävää paljua sekä takkatulella varustettua eväintensyöntipaikkaa. Siis kaikessa yksinkertaisuudessaan mitä hurmaavin paikka. Sanoinkin Hennalle, että tästä meidän pitää ottaa jokatalvinen Turku-perinne – tulla Järvelään avantouinnille. Hän saikin tallennettua elämäni ensimmäisen avantopulahduksen IG storyyni @charandthecity, eli kannattaa sieltä kurkistaa – ilme ennen avantoon menemistä oli vähintäänkin kärsivä, heh.
Ja Annelle sellaisia terveisiä, että se oli AIVAN ihanaa! Suosittelen lämpimästi kokeilemaan, itse innostuin avantouinnista aivan valtavasti; ei tuntunut laisinkaan kylmältä mennä veteen (niinkuin joskus kesällä kun pitäisi mennä uimaan ja vesi on hieman viileää) ja olo sen jälkeen oli aivan mieletön. Varsinkin, kun oli hetken ensin lämmitellyt saunassa. Matkapöhö katosi kuin tuhka tuuleen ja olo on nyt mitä virkistynein.
1. Rakastan muuttamista
Kadun varmasti tämän sanomista sitten kun muuttopuuhat etenevät, mutta RAKASTAN muuttamista! Olen aina rakastanut muuttamista! Enkä nyt tarkoita vaan unelma-asuntojen katselemista, uuden sisustuksen suunnittelemista paperilla tai muuta haaveilutasolla olevaan, vaan ihan konkreettisia seikkoja kuten muuttolaatikoiden pakkaamista, uuden asunnon siivoamista(!) ja tavaroiden järkkäämistä paikoilleen. Rakastan muuttamista niin paljon, että olen usein (ja oma-alotteisesti) auttanut ystäviäni niin muuttopakkauksessa kuin itse muuttourakassa.
2. Olen hullu-järjestelijä-nainen
Tuosta tavaroiden paikoilleen järjestämisestä sain Content Corner -kolleegoiltani kehotusta, että tämä minun on pakko paljastaa teillekin: olen suunnitellut tulevan kotini säilytystilat ei vaan kaappi kaapilta, vaan hylly hyllyltä – hienot piirrustukseni näkyvätkin tämän postauksen kuvissa. Haaveilen iltaisin siitä, että pääsen järjestelemään tavaroita uuteen kotiini – ei siitä, että uudessa kodissa olisi kaikki jo paikoillaan. Rakastan tuotteiden paikoilleen järjestämistä, miksi ehkä yksi nuoruuden työpaikoistani on ollut täydentäjä: rakastin täydentää tavaratalon sisustustuotteita aamuvarhain kodin sisustusosaston hyllyille ja kaikessa rauhassa luoda uusia petauksia ja muita esillepanoja.
3. Yhden muuttolaatikon taktiikka
Ehei, en tarkoita, että olisin niin hyvin konmarittanut kotini, että minulle riittäisi yksi muuttolaatikko. Vaan sitä, että heti kun uusi asunto ja muuttoaikataulu oli tiedossa, päätin, että pakkaan yhden muuttolaatikon päivässä. Se ei tunnu kovinkaan ylitsepääsemättömältä, eihän? Sillä se tekisi kuukaudessa 30 muuttolaatikkoa yhteensä. Toivon että tällä taktiikalla pakkaisin koko kotini ilman suurempaa pakkausahdistusta ja ikäänkuin huomaamattani. One can wish.
4. Visualisoin kaiken
Okei, se että teen uudesta kodista heti inspiraatiokansion Pinterestiin ei varmastikaan olen mikään uutinen, mutta kun näytin kolleegoille uuden kodin sisustussuunnitelma -kollaasia (laitan tämän teille näkyviin tämän päivän IG storyihin @charandthecity), tuli heti kysymys, että minne se on menossa? Ai mitenniin minne? No ei minnekään – tein sen ihan vain itseäni varten, jotta voisin hahmoitella uuden kodin sisustuksen selkeämmin: mitkä kalusteet, mitkä maalinsävyt, mitä sisustustuotteet yms. Ajatus kysymyksen taka oli ehkä, että miten kukaan v i i t s i i ns. turhaan askarrella tällaisia? Minä!
5. Omena ei kauas puusta putoa
Kun mietin mistä tämän kaiken olen saanut, ei tarvinnut kauaan miettiä. Jos joku on ehkä jopa enemmän innoissani tulevasta muutosta kuin minä, on se äitini. Hän oli mukana ensimmäisellä asuntonäytöllä, otti sieltä heti tarkat mitat jokaisesta nurkasta, kurvasi heti ensimmäisen parhaan maaliliikkeen kautta hakemassa sävynäytteitä ja ovat isäni kanssa ajaneet vaikka minne hakemaan minulle muuttolaatikoita, pakkaustarpeita ja suojamateriaaleja. Eikä tämä intoilu ole siis ihan vastikään alkanut – päinvastoin;
Pienenä teimme äitini kanssa huoneeni muodonmuutoksen sillä tavoin, että hän graafisen alan taiturina oli tehnyt minulle mittasuhteessa pohjapiirroksen huoneestani sekä leikannut mittasuhteissa olevat mallit kaikista huonekalusteistani(!). Niitä sitten pyörittelimme ja loimme huoneeni järjestyksen ja sisustuksen uusiksi tasaisin väliajoin! Muistan myös jonkun talven kun menin ulos leikkimään, niin tein lumihankeen huoneiston pohjapiirroksen ihan realistisessa koossa (ainakin lapselle)… Tästä pitäisi löytyä ihan valokuviakin – oli kait niin vaikuttava, että piti saada todistusaineistoa!
Kuvat: Mona Visuri