Ensinnäkin kiitos teille kaikille aivan ihanista ja tsemppaavista kommenteistanne! Pitkä ja piinaava päivä suijui huomattavasti helpommin niitten avulla. Lupasinkin kertoa teille, kun tilanne hieman selkenee, että missä mennään ja miten voidaan. Aloitetaan ihan alusta:
Viime viikon lopulla vaisuksi mennyt koira vietiin viikonloppuna eläinlääkärin tutkittavaksi. Virtsa- ja verikokeen, ultran sekä röntgenin jälkeen ei selkeää syytä oireiluun löytynyt. Tulehdusarvot olivat koholla ja röntgenissä näkyi kaasua suolistossa, ehkä suolistotulehdus? Antibioottikuurin kanssa lähdettiin sitten kotiin.
Tänään kuitenkin pienen tila huononi. Enni ei päässyt enää ylös, makasi tai puoliksi istui vaan paikallaan läähättäen ja tutisten kivusta :´( Eikun uudestaan eläinlääkärille ja tällä kertaa oireet olivat päivänselvät. Pienellä todettiin voimakas takapään ataxia (neuro-muskulaarisia häiriöitä, eli koiralla on vaikeuksia säilyttää tasapaino ja sillä voi olla nykiviä liikkeitä) ja halvausoireisto, joka todennäköisesti johtuu välilevyprolapsista. Saimme onneksi ajan huomisaamulle selkäsairauksiin erikoistuneelle neurologille/ortopedille, edessä leikkaus.
Yön pieni viettää ylläolevasta kuvasta poiketen kuljetushäkissä, jolla estetään lisävaurioiden syntymistä selkäytimeen, jos pieni yrittäisi liikkua tai vaikka hypätä. Kiitos kipulääkepistoksen toinen on jo rauhoittunut, ehkä itsekin uskaltaa hieman nukkua ennen huomisaamuista leikkausta..
Ajattelin ensin, että bloggaaminen mistälie aiheesta voisi pitää ajatukset poissa ja piristää. Mutta oikeasti päässäni ei nyt liiku mitään muuta, kuin että perheen pienin on kipeänä, eikä ole varmuutta mitä Ennillä on :´( Kotona karvaiset tukijoukot toivottelevat pikaista paranemista:
Karhunpoika sairastaa, häntä hellikäämme.
Lääkkehillä hoidelkaa Enni -ystäväämme ♥