Kaupallisessa yhteistyössä: Arla & Suomen Blogimedia
Tiedättekö ne pienet arkiset asiat, jotka saavat hymyn huulille? Se voi olla niinkin pieni asia, että sitä ei arjen hulinoissa välttämättä havaitse, mutta tällä viikolla Amsterdamissa etätöissä ollessani tuntui, että koin ja näin kaikki pienetkin arkiset asiat selkeämmin. Miltä ilma tuoksuu, miltä puiston vehreys näyttää ja miltä vatsan kurina tuntuu. Ja sen takia Damissa ollessani ennalta ehkäisin etätyöpäivien nälkäkiukkua Arla &More avulla. Se on ollut hyvä asia, sillä jos ette tunne Sohviani, jota olen täällä moikkaamassa, niin voin kertoa, että hän se vasta nälkäkiukuista kärsii – on nälkäisenä kevyesti sanottuna pippurinen.
Joten jotta Amsterdamissa vietetyt etätyöpäivät sujuisivat mahdollisimman sujuvasti, huolehdin meidän kummankin välipalatankkauksesta uusien Skyr &Seeds -tuotteiden avulla. Jo silloin vuosia sitten kun asuimme yhdessä Töölössä, oli meillä tapana syödä erilaisia jogurttituotteita niin aamiaiseksi, välipalaksi kuin iltapalaksi, ja jotkut asiat eivät vaan muutu. Tässä yksi päivä loihdin rennon kattauksen alakerran parvekkeella, sillä pieni happihyppely työnteon lomassa, vaikka vain välipalahetken ajaksi, tekee todella hyvää. Ulkosalla istuessa aistit heräävät ihan eri lailla, kun sisätiloissa nenä kiinni läppärissä ollessa. Nämä ovat niitä pieniä asioita mistä minä ilahdun:
Kun heräät aamulla kaikessa rauhassa ja mietit, että “Ah, voin makoilla tässä vielä hetken”.
Ensimmäinen haukkaus lemppariruokaasi (tai välipalaasi).
Kun olet niin fokusoitunut johonkin (työ)asiaan, että kaikki muu taustalla vain sumenee pois…
Kun saat ystävältäsi yhtäkkiä halauksen ja tunnet varpaisiin asti, että miten paljon hän sinusta pitää.
Ihan parasta Damissa ollessa on ollut parhaimman ystävän kanssa laatuajan viettäminen. Kun asutaan eri maissa, on ikävä päällimmäinen tunne, kun ei yksinkertaisesti saa viettää aikaa yhdessä niin usein kuin tekisi mieli. Siksi olemmekin pyhittäneet meidän Amsterdamin ajan ihan tavalliselle arjelle, kotihiireilylle sekä pienistä asioista nauttimiselle – sillä siitähän elämässä on kyse. Oli se sitten toiselle aamukahvin keittäminen tai kesken työkiireiden välipalakulholla yllättäminen.
Olen ollut Arla-tyttöjä jo pidempään, mutta ihastunut Arla &More -sarjaan tämän kuluneen vuoden aikana. En ole kovinkaan makeiden välipalojen ystävä, joten kahdesta kerroksesta koostuva kerros-skyr -välipala, jossa alta löytyy marjavalmistetta ja päältä taas proteiinipitoista ja rasvatonta skyriä, mutta ei mitään keinomakeuttajia, on täydellinen kombinaatio omaan makuuni. Makuja on kaksi; persikka-vadelma sekä kirsikka-mustikka, joista omasta kulhostani löytyy viimeksi mainittua. Mitään lisättävää ei tarvitse, vielä kun mukana on niin auringonkukan- kuin unikonsiemeniä sekä tattaria, on täyttävä ja maukas välipala koossa. Jos mahdollista, suosittelen nappaamaan sellaisenaan mukaan ja nauttimaan välipalan ulkona kevätauringossa – kannesta löytyy kätevästi lusikka valmiiksi!
Kun ilmassa tuoksuu kevät ja kuulet lintujen visertävän heti aamusta.
Kun olet niin tyytyväinen soittolistaasi, että kuuntelet sitä repeatilla uudelleen ja uudelleen.
Kun saat ihania viestejä. Häneltä.
Se tunne, kun illan päätteeksi vaihdat pyjaman päälle ja käperryt vastapedatun sängyn lakanoiden väliin.
Olemme kummatkin olleet Damin viikon ajan töissä, mutta viettäneet vapaita iltoja ja iltapalahetkiä yhdessä. Mitään sen hurjempaa emme ole tehneet, vaan illan tullen höpötelleet tuntikausia aiheesta, jos toisesta. Mitkä sinun lemppari pienet asiat arjessa ovat? Entä kirjoitatko kiitollisuuspäiväkirjaa? Itse aloitin Punavuoreen muuttamisen jälkeen ihka ensimmäisen kiitollisuuspäiväkirjani, ja vaikka se ehkä tuntuukin niin vähäpätöiseltä, niin itselleni se on ainakin tehnyt vain ja ainoastaan hyvää muistella päivän päätteeksi mistä on kiitollinen. Kuten tässä postauksessa lukevia pieniä arkisia asioita – mielestäni ne voivat olla isompia asioita jopa tärkeämpiä.
Lue myös:
Kun kaikki ei mene niin kuin Strömsössä
Nälkäkiukkua taltuttamassa
Blogiyhteistyö - Bloggsamarbete / Ruoka & juoma - Mat & dryck
Kaupallinen yhteistyö: ViaVital
Aamuna jolloin minun oli määrä lähteä päivälennolla Amsterdamiin, paheni edellisenä iltana alkanut selkäkipuni. Se tuntui aikaisemmin vain pienenä alaselän jomotuksena – tiedättekö sellaisena, että kun olet istunut sohvannurkassa läppärin kanssa ja tehnyt töitä aivan väärässä asennossa (yep, näin ei saisi tehdä ja lupaan Joona muuttaa tapojani!), ja sitten pitäisi nousta seisomaan. Au, au, au, kun selkä ei vain suorene. No nyt se ei ollut enää vaan sitä, vaan alaselässä alkoi tuntua pahempaa kipuilua.
Ennen lentokoneeseen hyppäämistä lähdin vielä kaupungille hoitamaan asioita, jalan totta kai, ja vielä hyvät lenkkarit jalassa, mutta matkan aikana aloin saamaan suoraan sanottuna pysäyttäviä kipupiikkejä. Olin varmasti aikamoinen näky, kun vanhan mummelin tahtiin kävelin kotia päin – aina välillä pysähtyen ja irvistäen. Pienellä levolla, kipulääkkeillä ja varovaisella venyttelyllä kipupiikit kuitenkin laantuivat, ja pääsin kuin pääsinkin lennolle, vaikka käsimatkatavaroiden roudaaminen hieman selässä tuntuikin.
Damissa selkäkipuni eivät kuitenkaan hellittäneet, vaikka koitinkin viettää todella rentoa ja kotihiirimäistä lomaa. Varsinkin ensimmäisinä päivinä, kun hieman enemmän kiertelimme jalan kaupungilla, tuli taas aivan kamalia kipupiikkejä. Silloin ei auttanut muu, kuin pysähtyä hetkeksi kahvikupposen äärelle, kunnes pahimmat kivut menivät ohi, ja pystyin jatkamaan matkaa. Onneksi, tai no en toivoisi tätä kyllä kellekään, mutta Sohvilla jota olin Amsterdamissa moikkamassa, oli ollut täysin samat selkäkivut kuukausi sitten, joten sain häneltä ihanasti tukea sekä ymmärrystä.
Koska miltei viikon mittaisella Damin lomallani selkäkivut eivät kuitenkaan hävinneet, tiesin, että minun on pakko varata yksi aika. Nimittäin kiropraktiikolleni. Olen jo reilun vuoden ajan käynyt lähinnä niska- ja hartiakipujeni takia Erottajalla sijaitsevalla Via Vitalilla, mutta nyt oli aika katsoa, olisiko kiropraktiikasta apua myös akuuttiin alaselän kipuiluun. Heidän sivustoltaan löytyi paljon tietoa sekä monta vakuuttavaa potilaskertomusta alaselkäkivusta, ja luin ne läpi toivekkaana. Vaikka tiedän miten kiropraktiikka on tuonut apua jumissa olevaan yläkroppaani, olin kuitenkin toivekkaan pelokas. Sillä heti tulevana viikonloppuna koittaisi seuraava lentoni ja tällä kertaa kohti Kreikkaa, enkä mitenkään halunnut olla seuraavalla matkallani taas selkäpotilaana – varsinkin kun kyseessä on hieman railakkaampi synttärireissu.
Suuntasin siis melkein suoraan lentokentältä Joonan vastaanotolle ja toivoin niin, että hän pelastaisi selkäni. Olen aikaisemmin käynyt ViaVitalissa Simolla, mistä löytyykin kuvia Sitä ei voi selittää, se pitää kokea itse -postauksesta. Mutta koska ainoalle päivälle jolloin olin Suomessa löytyi aikoja vain Joonalle, niin päädyin ensimmäistä kertaa hänen vastaanotolleen. Oikeastaan Joonakin on minulle jo tuttu siitä kun vein Magicoks-blogin Majn hänen käsittelyyn tuossa kuukausi sitten. Mari asui tuolloin luonani ja kärsi kamalista selkäkivuista (ja ne helpottuivat kiropraktiikan avulla!), joten minulla oli kovin luottavainen mieli, että olisin hyvissä käsissä.
Ja entä mikä olo on nyt kiropraktiikan jälkeen? Helpottunut! Se, että joku oikeasti kokeilee läpi selkäni, tarkistaa säteileekö kipu jalkaani (ja kyllä, oikea jalka oli hieman puutunut), painelee pois pahimmat kipupiikit, naksauttelee auki selkärangan liikerajotteet, auttaa oikeiden venyttelyasentojen löytämisessä ja sanoo, että tämä on aivan normaalia, niin se helpottaa, paljonkin. Vaikka viikon kestävä kipuilu ei puolen tunnin vastaanotolla kuin salamaniskusta kokonaan häviäkään, helpotti selkäkipu huomattavasti jo tällä ensimmäisellä hoitokerralla. Alaselkä ei enää satu yhtä paljon ja pystyn paremmin kumartumaan sekä kääntymään. Pääsen siis astumaan huomenna taas lentokoneeseen, ja matkan jälkeen palaan taas Joonalle, ja mietin, että voisin ottaa teidät mukaan tuolle seuraavalle käynnilleni, jos teitä kiinnostaa?
Lue myös:
Sitä ei voi selittää, se pitää itse kokea itse – kiropraktiikka