Kaupallinen yhteistyö: Lindex
Ajatukset ovat päivä päivältä yhä enemmän keväässä; taivaalta porottavassa auringonpaisteessa, taustalla kimaltelevassa meressä ja astetta keväisemmässä vaatekaapissa. Vielä merenrantaan kävelylenkille mentäessä yltä löytyy toppatakki, mutta kun pysähtyy suojaiseen kohtaa lähipuistossa, voi jo tuntea kevätauringon lämmön kasvoillaan. Maaliskuu lähenee loppuaan ja pian olisi jo aika muokata vaatekaappejä kevätkuntoon. Eikä se tarkoita sitä, että kaikki vanha ulos ja paljon uutta sisään – päin vastoin, ainakin jos kysyy Lindexiltä. Kävin taannoin tutustumassa Lindexin kevätmallistoon, jonka vaatteet ovat valmistettu ympäristöystävällisistä materiaaleista, joka tukee kestävää kehitystä ja inspiroi vastuullisempaan kuluttamiseen. Osta vain vaatteita, mitä oikeasti rakastat, joista pidät hyvää huolta ja joita käytät usein, kehottaa Lindex! Ja niin tein:
Kevään lempiasu olisi sitten tässä: klassikkofarkut ja luottoneule:
Korkeavöytäröisissä HANNA-farkuissa on leveät, nilkkapituiset lahkeet ja ajattoman vaaleansininen sävy – sellainen, joka käy vuodesta toiseen.
Ja mitä parasta; kaikki Lindexin farkut ovat Better Denim -laatua; eli niiden tuotannossa vettä ja kemikaaleja kuluu vähemmän!
Tiesitkö muuten, että Lindexin puuvillatuotteilla, kuten farkuilla, tuet vastuullisempaa puuvillan viljelyä Better Cotton Initiative -aloitteen kautta?
Niin ja tämä neule – KYLLÄ, tämä on Se Neule mikä on vilahdellut Instagram storyissani ja minkä perään olette kovasti kyselleet!
Kyselitte materiaalien perään; neule on 45 % kierrätettyä polyesteriä, 30 % tencel® lyocell -sekoitetta ja 25 % kierrätettyä puuvillaa – ja aivan ihana päällä!
Mikä ihmeen tencel®?
Jos joku nyt on että mikä-ihmeen-tencel®? Niin voin paljastaa, että osa tästä neuleesta on kasvanut metsässä! Tiedän, että paasaan usein luonnonmatskuista, kuten puuvillasta, villasta ja pellavasta, mutta niiden lisäksi haluan tuoda esille entistäkin ympäristöystävällisiä, tulevaisuuden materiaaleja. Tencel®-kuitu on nimittäin valmistettu vastuullisesta metsätalousesta peräisin olevasta puumassasta, ja sen tuotannolla on tavallista vähemmän ympäristölle haitallisia vaikutuksia. Kaiken kukkuraksi materiaalilla on EU-ympäristömerkki! Eli jos jotain tästä postauksesta haluatte laittaa korvan taa, on se vastuullisemman puuvillantuotannon lisäksi tencel-kuitu, jota kannattaa siis metsästää vaatteiden materiaalilapuista. Ja niistä vastuullisemmista puuvillafarkuista puheen ollen:
Ne löysivät kaverikseen myös kokomustan ribbipuseron, jonka matskuista löytyy niin kierrätettyä polyesteriä kuin puuvilla. Ja totta kai Better Cotton Initiative -puuvillaa!
Tein itse vaatetilauksen suoraan Lindexin verkkokaupasta, joka muuten toimii nyt keväänraikkaalla uudella sivustolla!
Lindexin verkkokaupassa on nyt sunnuntaille 29.3. asti kaikki naistenvaatteet ja alusvaatteet -25 %, saat ilmaisen kotiinkuljetuksen kun ostat 24,99 €:lla ja tuotteilla on jopa 60 päivän pidennetty palautusoikeus.
Pakko vinkata kaikille Helsingin alueella asuville, että suosittelen lämpimästi kokeilemaan Budbee-kotiinkuljetuspalvelua (joka kuuluu tuohon ilmaisen kotiinkuljetuksen etuun!). Kokeilin sitä itse ensimmäistä kertaa, ja olen aivan myyty! Varsinkin nyt poikkeusaikana se toimii kuin unelma; Budbee toimittaa halutessasi pakettisi kotiovesi ulkopuolelle, mistä voit käydä noutamassa sen ilman mitään lähikontaktia. Lue lisää Budbeestä täällä! Omasta kotiovelleni tuodusta Lindex-paketista kuoriutui vielä pari luottotuotetta:
HANNA-farkkuja löytyy myös valkoisessa värissä – enää puuttuu se vene, joka noutaisi minut tuolta saarelta meriretkelle…
Ja tuo samainen neulepusero toimii myös hyvin olkapäille heitettynä, tämänlaisen farkku + paita -asun lisäksi vaikka mekon kanssa!
Ranteesta löytyy taas ruskeanvärinen rannerengas, joka on valmistettu 79-prosenttisesta kierrätysmuovista. Eli toisen muoviroska voi olla toisen rannekoru – aivan mahtavaa!
Neuleen alta löytyy ajaton, beigen värinen pellavapusero, joka on taas värjäämätöntä luomupellavaa! Maailman kaunein sävy, jos minulta kysytään – turha lähteä sitä valkaisemaan tai värjäämään.
Näiden vastuullisten materiaalien lisäksi vaatteiden yhdisteltävyys, Your Smart Wardrobe, on kevätmalliston pääperiaatteita. Miten luoda toimiva vaatekaappi!
Your Smart Wardrobe
Vaatekaappi täynnä vaatteita, mutta ei mitään päälle pantavaa? Ei enää! Itse luon toimivan kevätvaatekaapin vaatteilla, millä kävelen Helsingin kaduilla, pakkaan mukaan mökkiviikonlopulle, vietän aikaa saaristossa – ja joissa tunnen oloni mukavaksi ja itsevarmaksi. Rakennan vaatekaappini ajattomilla vaatekappaleilla, hyvillä materiaaleilla ja neutraaleilla sävyillä, joita voi helposti yhdistellä toisiinsa. Farkkujen sinistä, puuvillan valkoista ja pellavan beigeä. Oikeastaan näitä kaikkia vaatekappaleita voi yhdistellä miten päin vaan, ja ne ovat lisäksi helposti yhdisteltävissä värikkäämpiin ja kuviollisempiin vaatteisiin, joita myös löytyy Lindexin kevätmallistosta, sekä blogikolleegoideni yltä:
Toimistokolleegani Roosa esitteli juuri eilen Kestävän vaatekaapin ABC -postauksessaan m.m. Lindexin upean kuvioidun kietaisumekon – enkä malta odottaa, mitä ystäväni Malenami seuraavaksi oikein pukee ylleensä Lindexin kevätmallistosta!
Kuvat: Mona Visuri
Blogiyhteistyö - Bloggsamarbete / Muoti - Mode
Tänään on päivä numero…piti ihan tarkistaa marmorikuvioisella ruokap…siis työpöydälläni lojuvasta kalenterista. Vapaaehtoinen kotikaranteenipäivä numero 13, joten ajattelin hieman jakaa teille omia havaintoja siitä, että miten oma arkeni nykään rullaa, näin yksinelävän ja yksityisyrittäjän näkökulmasta. Ja yksinkertaisesti vain kertoa kuuluisia, että mitä tänne ruudun toiselle puolelle oikein kuuluu?
Tiskikone käy harva se päivä
Ennen tiskikoneeni kävi ehkä kerran viikossa, jos sitäkään? Jos joskus olen luullut, että syön kuitenkin aika paljon kotosalla, niin se on kyllä ollut ISO valhe. Olen ehdottomasti ollut kaupungilla/ystävillä/kahviloissa/ravintoloissa brunssia, lounasta ja/tai dinneriä syövää tyyppiä, joten tiskiä on tullut tyyliin se kahvikupponen ja joku leipälaitanen päivässä, jos sitäkään. Nyt astianpesurumba on ihan eri levelillä ja tiskiainetablettivuoreni hupenee ihan silmissä.
Syön kaikki ateriat kotona
Edelliseen kohtaan viitaten, on tässä ollut opettelemista, että kaikki brekusta lounaaseen ja illalliseen, sekä mahdolliset välipalat, syön kotona. Yksin. Itse ruokaa laittaen. Ja vielä suunnitelmallisesti, sillä käyn kaupassa enintään kerran viikossa. Siinä missä kaikki muut somessa jakavat miltä-näytän-kun-olen-syönyt-kaikki-hamstraamani-ruoat -kuvaa, voin itse todeta, että olen ehkä ainut ihminen, jolta on lähtenyt painoa koronan aikana, koska ei tee mieli syödä, tai laittaa ruokaa, tai keksiä mitä-sitä-tänään-syötäisiin. Brekkari vielä sujuu (kun on aamurutiinit hallussa), mutta sitten huomaan illalla, että pitäisi ehkä laittaa lounasta…
Etätyöskentely rullaa
Meneillään on kolmas yrittäjyysvuoteni, joten viime vuosien aikaan on tullut totuttua siihen, että töitä tekee enemmän tai vähemmän yksin ja kotosalta. Toki viime vuonna kolleegoiden kanssa perustettu Content Corner Helsinki -toimistotila ja valokuvaajanani toimivan Monan kanssa yhteistyöskentely on tuonut kaivattua sosiaalista lisää yrittäjyyteen, ja ehdinhän muutaman viikon olla myös Babler Median toimistolla. Nyt kuitenkin alkuviikkojen kotitoimistopäivät sujuvat Teams-palavereissa ja loppuviikosta koittaa taas sisällöntuotanto omiin kanaviini. Päällimmäisenä on kuitenkin etuoikeutettu ja onnellinen olo, että ainakin tällä hetkellä on vielä töitä, ja että niitä voi tehdä etänä.
Työtilanteen epävarmuus
Yrittäjänä on tullut totuttua jatkuvaan epävarmuuteen työtilanteen suhteen, ja koska työhistoriastani löytyy myös yhden yrityksen konkurssin läpikäynti, eivät työkuvioihin liittyvät epävarmuudet ole saaneet tätä tyttöä enää tolaltaan. Vaikka töiden jatkumosta ei ole varmaa tietoa ja kampanjoita siirretään/perutaan jatkuvasti, koitan olla murehtimatta liikaa etukäteen, mutta samalla varautuen siihen pahimpaan. En kuitenkaan usko, että markkinointi loppuu tästä maailmasta, joten positiivisella asenteella ja luovalla toiminnalla vaan eteenpäin – ja näin uusia tarjouksia onkin laskeutunut jo työpöydälleni.
Happihyppelyt ovat henkireikä
En ole aikaisemmin ollut kävelyiden nimeen vannova tyyppi – ehkä koska keskustassa asuessa tulee helposti muutenkin käveltyä sen reilu 10 000 askelta päivässä (kotoa toimistolle, sieltä lounaalle, vielä asiakaspalaveriin, ehkä PR-toimiston kautta, sieltä ruokakauppaan, ja lopulta iltajoogaan). Nyt kun sosiaaliset menot ovat karsittu nollaan, työt hoituvat täysin etänä ja ruokakauppaankaan kävelee enää harvakseen, ovat päivittäiset happihyppelyt ihan kullan arvoisia. Keskustassa haasteena on kunnon turvavälin pitäminen, tuli vastaan sitten tuntematon tai tuttu, niin hyvä olisi pitää pari metriä väliä, jos vaan jalkakäytävät antaisivat periksi.
Online-jooga
Jos ulkonaliikkumiskielto tulee Suomeenkin, niin toisena hengenpelastajana toimii jooga. Sain viime talven aikana joogaharrastukseni rullaamaan ja minut löysi joogasalista maton päältä vähintään sen kerran-kaksi viikossa. Kun se loppui seinään – ja tilalle tuli välillä mitä epäergonomisimmat työasennat kotisohvalla – tuntui se myös kropassa. Oli siis aika kaivaa oma joogamatto kaapin perukoilta, ottaa blokeiksi pari kahvipakettia ja klikata sisään online-joogatunneille. Niin ja laittaa taustalle hyvää musiikkia ja sytyttää pari kynttilää. Tekee NIIN hyvää kropalle, mielelle ja sielulle.
Offline-päivät pitävät pääkopan koossa
Mielenterveydestä puheen ollen; viime viikonlopun paras päätös oli pitää pari offline-päivää. Vaikka toissa viikon ruutuaikaraporttini ilmoittikin ruutuaikani olevan vain 51 minuuttia päivässä (somea työkseen tekevälle aikas vähän!), on se takuuvarmasti noussut viime viikon aikana – dramaattisesti! Huomaan somea selaillessani silmien kiinnittyvän turhiin klikkiuutisia (jos kaipaat tietoa, seuraa vain luotettavia lähteitä kuten; ), eri Facebook-ryhmissä panikoivien julkaisuihin ja muiden toimintatapoja todella kriitiisesti suhtautuviin kommentoijiin. Joten suljin kaiken pariksi päiväksi, ja näin tulen tekemään jatkossakin. Jotta pääkoppa pysyy koossa.
FaceTime on päivän piristys
Olen ehkä tottunut siihen jo siitä kun Sohvin kanssa soittelemme videopuheluita toisillemme, että henkistä läheisyyttä voi olla ilman sitä fyysistä läheisyyttä. Vaikka emme ole asuneet samassa maassa enää viiteen vuoteen, on Sohvi vieläkin yksi lähimpiä ja parhaimpia ystäviäni, jonka kanssa puhun harva se päivä. Nyt koronatilanteen aikana JOKA päivä. Toissa iltana roikuin tunnin videopuhelussa Pariisissa asuvan ystäväni kanssa, usein kummilapseni (tai Lionel!) soittavat minulle ja sinkkuystäväni (kyllä, sellaisia minulla on tasan 1, mutta erinomainen yksi sellainen) kanssa soittelemme myös viikottain. Koska deittimarkkinat ovat nyt mitä ovat. Josta pääsemmekin seuraavaan kohtaan.
Tinder-deittalu on täysin pysähtynyt
Niin, on varmasti sanomattakin selvää, että deittimarkkinat ovat nyt aivan jäässä. Ellei kirjekaveria ole etsimässä. Yhdet treffit oli jo sovittu juuri ennenkuin koronatilanne pääsi valloilleen, mutta ne totta kai peruttiin. En tiedä kuinka pitkäksi aikaa – ja sitten kuukausien tai puolen vuoden (?) päästä kun elämä ehkä palaa taas normaaliin tilaansa, niin tuleeko niitä enää uudestaan sovittua? Aika näyttää. Deittailu on ehkä viimeinen asia joka nyt on mielessäni.
Yksin olosta…
Voisin kirjoittaa aiheesta ihan oman postauksensa. Lyhyesti on todettava, että minusta on kuoritunut tämän vapaaehtoisen kotikaranteenivaiheen aikaan oikea pieni erakko. Olen usein miettinyt, että olenko enemmän introvertti vai ekstrovertti, ja päätynyt ystävien avulla näiden yhdistelmään, eli ambiverttiin, sillä viihdyn hyvin yksikseni, mutta samalla saan paljon energiaa muiden seurasta. Mutta nyt kyllä kallistun vahvasti tämän kokemuksen jälkeen introverttiyteen. Olen nauttinut yksin kotona olemisesta aivan mielettömän paljon, kun ei tarvitse eikä edes saa lähteä minnekään. Yksinäisyydentunteisiin palaan teille vielä erikseen, sillä nyt alkaa ruututila loppua.
Mikä on eniten muuttunut teidän arkielämässä?