Alla olevassa kuvassa oleva ilme on se, mikä minulla on aina Amsterdamiin tullessani. Jo lentokoneen alkaessa laskeutua, leviää kasvoilleni varmasti typerältä näyttävä hymy. Olen menossa lempparipaikkaani, tapaamaan lemppari ihmistäni, eli mikään ei voisi olla paremmin! Ja vaikka teemme samalla ei yhtikäs mitään (hengailemme kotosalla pyjamassa koko päivän) ja ihan kaikkea (mielettömistä rantapäivistä unohtumattomiin kattoterassidrinkkihetkiin), on ihan parasta vaan saada viettää aikaa parhaan ystävänsä kanssa.

Nauroimmekin juuri toissa päivänä dinnerille kävellessä, että harvan ihmisen kanssa on yhtä rentoa olla, ihan 24/7. Sohvi sanoi, että jos vaikka kiukuttaa tai väsyttää voi vaan sanoa, että nyt kaipaan lepotaukoa. Johon nauroin, että joo olis kiva jos sanoisit niin. Yksi päivä nimittäin ihmettelin varmaan tunnin verran minne Sohvini oli kadonnut, kunnes löysin hänet yläkerran makuuhuoneesta nokosilta. Sänky oli kuulemma näyttänyt kutsuvalta ja hänen ei ollut tarkoitus mennä nukkumaan, sanomatta minulle mitään. Vähänkö naurettiin kun herätin hänet sieltä!

Ja vaikka aina mietimme, että vitsi meillä on kokonainen viikko yhteistä aikaa, niin nopeasti ne päivät vaan hupenevat. Kuten sanotaan, parhaassa seurassa aika rientää. Eilen Sohvi ihmettelikin, että mikä nyt, kun seisoin alakerrassa tyhjä ilme kasvoillani. Ah, mietin tässä vaan, että pitäisi alkaa pakkaamaan matkalaukkuani – enkä halua! Emme taaskaan tiedä, että milloin tulemme näkemään toisiamme seuraavan kerran, tai missä maassa, tai oikein mitään. Huokasimmekin, että voikun joskus asuisimme samassa maassa edes hetken. Aika näyttää, sillä sen olen oppinut, että mikään ei ole mahdotonta ja koskaan ei tiedä, mitä elämässä seuraavaksi tapahtuu.

Lopulta tuli aika kävellä yhtä matkaa rautatieasemalle – Sohvin lähtiessä töihin ja kun itse taas hyppäsin lentokenttäjunaan. Pitkä halaus ja “nähdään IHAN pian taas uudelleen” huikkaukset, ennenkuin tiemme erkanivat. Kirjoittelen teille Damin lentokentältä, jossa on tullut viime vuoden aikana kerta jos toinen vietettyä työpäivää. Kiitos Sohvi ja Amsterdam ihanasta kesä(loma)viikosta!