Tuntuu, että en ole ollut kunnolla linjoilla aikoihin, joten toimistopäivän kunniaksi päätin raapustella teille hieman pidemmänkin postauksen. Nappasin idean Saran blogista, kun otsikko ja sisältö sopi niin hyvin tällaiseen lomiltapaluuhetkeen. Että mitä minulle oikein kuuluukaan nyt kesällä?

Mitä kuuluu?

Pelottaa melkein sanoa se ääneen, mutta todella, todella, todella hyvää. Elän elämäni kesää ja on #kiireelää. Välillä tuntuu, että kesäni on ollut yhtä vuoristorataa ja mennyt ajoittain liiankin lujaa, niin ylä- kuin alamäissä… Mutta tätä olin toivonut – että vihdoinkin t u n t u i s i jossain. Vaikka viime vuosina elämäni onkin ollut ihanaa, olen ollut jotenkin jumissa, että mikään ei tunnu missään – en ihastu, en innostu ja en oikein odota…mitään. Nyt alkuvuodesta kaikki muuttui; tein muutoksia työrintamalla, lähdin spontaanisti mukaan vaikka mihin (kesä)rientoihin ja olen tavannut kasoittain uusia ihmisiä. Niinkuin sanotaan, great things never come from comfort zones.

Tällä hetkellä katson…

En yhtikäs mitään. En ole juurikaan ollut kotosalla viime kuukausina, saatikka sitten katsonut mitään. En ole omistanut televisiota kohta 10 vuoteen, ja harvemmin katselen läppäriltäkään mitään. Mutta joku sateinen kesäpäivä olisi kyllä ihana katsoa elokuvaa – tai hei nyt kun tuli puheeks; mennä Café Engelin ulkoilmaleffateatteri KesäKinoon. Se on ehkä lempparitapani katsella elokuvia; tunnelmallisella sisäpihalla, lämpimänä kesäiltana, viinilasi kädessä…ja juuri kun kirjoittelin tätä kirjoitti paras ystäväni: “Vet du va sku va skoj? Bio på Engel!” Niinkuin great minds think alike!

Just nyt kuuntelen…

Avec Sofien French touch -listaa ja fiilistelen ensi viikon minilomamatkaa, vaikka se ei Rivieralle tällä kertaa suuntaudukkaan. Lomasoittolista kuitenkin tekee tehtävänsä – työtehtävälista senkun lyhenee letkeissä tunnelmissa.

Luen…

en yhtikäs mitään, vaikka tarkoitus olisikin pian tarttua erääseen kirjaan, jota minulle suositeltiin.

Lautasella…

on tällä hetkellä Sushibarin sushit, koska houkuttelin tänään Jessican kanssani meidän Content Corner -toimistolle sushilounaan avulla. En ole ollut toimistollamme sen jälkeen kuin korona alkoi – ja ehti kyllä tulla ikävä! Harmikseni voin tässä samalla kertoa, että en tule enää kesän jälkeen jatkamaan CC:läisenä, sillä yksinkertaisesti minulla ei ole tarvetta kahdelle eri toimistolle… Joten nautin nyt meidän omasta pikkutoimistosta tässä Uudenmaankadulla, niin kauan kuin minulla vielä on tänne avaimet. Tuntuu jotenkin enemmän haikealta kuin osasinkaan kuvitella.

To do -listalla seuraavaksi…

Töitä, töitä ja töitä. Olin viime viikolla pienellä kesälomalla kun seilasin kohti Hangon Regattaa ja ensi viikolla koittaa ehkä seuraava miniloma, joten työasiat ovat hieman rästissä, kun en ole moneen päivään avannut läppäriäni. Se on tässä yrittäjyydessä hieman varjopuoli: ei ole koskaan ketään tuuraamassa ja jokainen vapaapäivä näkyy heti laskutuksessa. Ei ole maksettuja lomia, eikä kokonaan vapaita päiviä – mutta en vaihtaisi silti pois hetkeäkään. Tämä on sen kaiken arvoista!

Käynnissä olevia duuniprojekteja…

on konsulttipuolella useitakin, kun taas olen ottanut hieman kesälomaa täältä omista kanavistani. Yritän tässä parhaillaan miettiä miltä toivon, että loppuvuoteni näyttäisi. Mihin haluan panostaa – ja missä vastavuoroisesti vähentää, sillä kaikkea ei vaan pysty tekemään. Seison tällä hetkellä tien risteyksessä ja pohdin, kumman reitin valitsen…

Mitä yllättävää on tapahtunut?

Paljonkin, niin työrintamalla kuin henkilökohtaisessa elämässäni. Ikävä kyllä en halua kumpaakaan vielä sen enemmän avata – katsotaan miltä kaikki näyttää tuossa syksymmällä, kun ainakin työasiat ovat selkeytyneet. Tiedän, että tämänkaltaiset lauseet ovat niitä ärsyttävämpiä. Ja itseänikin ärsyttää, että en voi jakaa teille kaikkea, vaan joudun sulkemaan vielä paljon pois täältä kanavistani. Vaikuttajana oleminen on yhtä tasapainoilua – että paljon voi, tai oikeastaan haluaa näyttää ja jakaa…

Viime päivien herkku…

on ollut Vanhassa Porvoossa sijaitsevan Meat Districtin antimet, sillä illastimme sekä lounastimme siellä eilisellä Porvoon reissullamme Jennan ja muiden kanssa. Tilatkaa alkuun ainakin niin Bosgårdin tartar kuin burrata – tai jos teitä on isompi porukka tehkää niinkuin me; tilatkaa kaikki alkupalat pöytään jaettavaksi! Maistui muuten myös seurueen pienimmille.

Olen viime aikoina harrastanut…

lähinnä vaan erilaisia kesäseikkailuja. Eilen kävimme ystävieni kanssa pelaamassa minigolfia Porvoon suunnalla. Varotin jo pelin alkaessa, että lempeän ulkokuoreni alla EHKÄ piilee p i e n t ä kilpailuhenkisyyttä. Hyvän alun jälkeen jumitun pariin rataan joista en päässyt läpi ja meinasin jo heittää minigolfmailani menemään, mutta loppukirin kautta onnistuin kuitenkin voittamaan! Yhdellä pisteellä! Pussittamalla viimeisellä radalla ekalla yrityksellä. Wohoo!

Just nyt haluisin mennä…

tyttöjen kanssa after workille (vielä tunti pari tehokasta työaikaa), mutta odotan myös innolla huomista kesäreissua entisen poikaystäväni kanssa. Suuntaamme nimittäin päiväksi Fiskarsiin! Joten jos teillä on jakaa teidän parhaat Fiskars-tärpit, niin laittakaa tulemaan. Minne kannattaa suunnata terassilounaalle? Mitä näyttelyitä katsomassa? Entä parhaimmat pikkuputiikit?

Tällä hetkellä iloitsen eniten…

elämääni ja tätä kesää!

Nauroin kippurassa kun…

…en muista enää mille kaikelle, olen nimittäin nauranut tänä kesänä enemmän kuin milloinkaan! Ainakin Hangon Regatta reissulla nauroin kippurassa useampaankin otteeseen – tosin se oli sen verran kostea reissu, että ehkä ihan hyvä vaan, että en muista mille kaikelle tuli hekoteltua.

Ostoslistalla…

ei ole yhtikäs mitään. Tosin olen pitkästä aikaa nyt muutaman päivän ihan vaan täällä Punavuoren kodissani, joten lähikaupassa pitäisi käydä. Ja sitten ruokakauppaostoksista johonkin hieman suurempaan, niin olen alkanut miettimään, että ostaisin jossain vaiheessa asunnon. Kodin. Vihdoinkin! Viime päivinä on sitten tullut selailtua asuntosivustoja ihan urakalla, että mitä jos…

Eniten ärsyttää…

työasiat. Tai ei ne ehkä ärsytä, mutta hieman stressaavat.

Tänään aion…

saada kasan duunijuttuja tehtyä pois alta (laittaa menemään pari tarjousta, lähettää ja maksaa laskuja, päivittää loppuvuoden ennustetta, käsitellä yhden asiakasprojektin valokuvat, kasata pari raporttia jo päättyneistä kampanjoista, sopia erääseen yhteistyöhön liittyvää päiväreissua, pitää tämän viikon tiimipalaverin…), jonka takia tulinkin kotoota tänne pikkutoimistolle. Työpäivän päätteeksi suuntaamme tyttöjen kanssa Skifferille – joka kesäinen perinne; pientä merimatkaa, parasta pizzaa ja kuulumisien vaihtamista. Outoa, että en ole nähnyt parhaita ystäviäni näin pitkään aikaan!

Kuvat: Mona Visuri

Arkielämä - Vardagslivet / Helsinki - Helsingfors / Muoti - Mode