Ystäväpariskunnallani on tapana järjestää joka loppukesästä rapujuhlat. Eikä vaan minkälaiset rapujuhlat vaan, vaan kyseessä on 18 vuotta kestänyt traditio, joka on muuttanut muotoaan aina elämäntilanteiden mukaan. Alunperin kuulemma poikien vanhemmat ovat ajaneet nuorison mökille rapujuhlia varten, ja siitä juhlat ovat vaan kehittyneet ja kasvaneet vuosien mittaan!
Kun itse ensimmäistä kertaa 9 vuotta sitten vierailin juhlissa, kestivät rapujuhlat miltei 3 päivää; ohjelmanumeroissa oli niin ryhmäkilpailuja kuin bändiesiintymisiä, illallispöydän äärellä istui parhaimmillaan reilu 40 henkeä ja teltassa tanssittiin aamuun asti, ja lisäksi lukuisia yövieraita varten oli pystytetty ns. telttakylä nurmikolle…
Nyt kun ystävilleni syntyi alkukesästä pieni vauva, oli rapujuhlien taas aika muuttaa muotoaan. Ajatus oli toteuttaa hieman hienommat juhlat pienemmässä mittakaavassa – ja näin ollen kesämökin piha täyttyi tänäkesänä aika juhlavista rapujuhlavieraista. Vaikka white party ei ollutkaan dresscode, näytti se melkein siltä:
Itse unohdin harmillisesti kamerani tänä vuonna kotiin, joten nappasin vain tytöiltä muutamat kuvat, joita otimme kallioilla ennen itse rapujuhlien alkamista. Mutta ehkä se oli myös hyvä asia – kerrankin nauttia juhlista miettimättä, mitä kaikkea pitäisi saada kuvattua?
Jotain muuta erilaista tänä kesänä oli myös ystävieni vastavalmistunut kesämökki, jonka terassille pystytimme telttakatoksen ja katoimme pitkän pöydän itse rapujuhlia varten. Vieraita oli tänä vuonna vain noin 25 paikkeilla, mille ranskalaiset vieraamme naurahtivatkin, että nämäkö pienet juhlat? 😀 Kai se on tämä suomenruotsalainen ankkalammikko, joka vaan kasvaa ja paisuu, vaikka muuta yrittäisi. Ja mielestäni ihana niin! Helan gååår!
Laura says
Moi Char, onpa kauniita ja tyylikkäitä kuvia suomalaisessa maisemassa! Hei edellisestä postauksestasi tuli mieleen, eikö sinulla siis enää ole kämppistä? Tai olethan usein maininnut kotona yksin olemisesta, niin onko kämppiselämä jo taakse jäänyttä? 🙂
Char and the city says
Moi Laura, ja voi kiitos kehuista 🙂 On ihana viettää kesäviikonloppuja juurikin Suomessa – ei sen kauniimpaa maisemaa ole olemassakaan!
Ja löytyy vielä kämppis, meillä menee vaan aikataulut aika ristiin, joten näemme todella harvoin, vaikka saman katon alla asummekin. Kämppikseni seurustelee, joten hän on paljon poikaystävänsä luona 🙂