Kiitos kaikille aikoinaan Uusi viikko, uudet kujeet ja uudet kysymykset -postaukseen kysymyksiä jättäneille. Niitä tulikin aika lailla ja olenkin yrittänyt jotenkin fiksusti yhdistää ja jakaa niitä aiheittain. Sisustusaiheisista tuli sen verran kattavia kysymyksiä, että palailen niihin ihan omissa postauksissaan. Mutta jos aloitetaan kysymyksestä “Haluaisin kysyä sinulta, että mitä sinulle kuuluu?” Minulla kuuluu oikein, oikein hyvää, kiitos kysymästä! Ja tässä miksi:

Minä ja läheiseni:

Oletko onnellinen tai tyytyväinen elämääsi tällä hetkellä?

Olen! Tuntuu niin hyvältä sanoa se täydellä sydämella ja tuntea, että oikeasti tarkoittaa 110% mitä sanoo 🙂 Monet luulevat, että vain koska on +30 vuotias ja ei ole parisuhteessa (puhumattakaan lapsista tai avioliitosta), että pitäisi jotenkin olla onneton? Itse olin onnettomampi edellisen parisuhteeni loppupuolella ja sen huomasivat myös ystäväni. Ja samalla tavoin läheiseni ovat huomanneet, miten hyvää tämä aika yksin on minulle tehnyt (joku taisi käyttää sanaa sädehtiä :D). Sen lisäksi, että ole onnellinen, olen myös tyytyväinen elämääni – uskalsin lähteä suhteesta jolle en nähnyt tulevaisuutta, olen saanut uusia haasteita pitkäaikaiselta työnantajaltani ja olen nauttinut vapaa-ajastani täysillä läheisteni kanssa niin Helsingissä kuin ulkomailla – takana on ihan mieletön ensimmäinen sinkkuvuosi, mutta samalla odotan toki innolla, mitä tulevaisuus tuo tullessaan!

Onko sulla kuinka monta läheistä ystävää?

Suoralta kädeltä vastaisin, että noin kymmenisen. Parhaimpiin ystäviini, M, A & N, tutustuin kohta 20 (!) vuotta sitten, kun aloitimme samalla yläasteella. Me neljä olemme kasvaneet yhdessä ja vaikka suutasimmekin peruskoulun jälkeen eri suuntiimme, on ystävyytemme vuosien mittaan vain vahvistunut, kiitos yhdessä läpikäytyjen ylä- ja alamäkien. Alamäistä puheenollen, läheisiini lukeutuu viime vuonna suurena tukena olleet blogimaailmasta tuntemani Sohvi (jonka kanssa kävin läpi eroprosessiani ja asuin viime vuonna kämppiksinä) sekä Adalmina (ensimmäinen sinkkuystäväni, jonka kanssa teimme monen monta ikimuistoista matkaa!). Elämääni on onnekseni jäänyt myös moni entisen avomieheni kautta tutustumani ystävä, kuten rakkaan kummityttöni äiti. Unohtamatta monia muita rakkaita kuten “naapurini” Karolina sekä joka arkipäivä toimistolla tukenani olevaa Ella, näin pari mainitakseni.

Mitä Ennille kuuluu?

Ennille kuuluu oikein hyvää, kiitos! Monet ovatkin kaipailleet lisää koirajuttuja blogiin ja pitääkin pyytää Enni kameran eteen tässä joku päivä 🙂 Pieni on viettänyt nyt paljon virka-aikaa vanhemmillani, jossa hän on pienestä pitäen ollut hoidossa matkojen ja muiden menojen ajan. Eron ja yksin muuton jälkeen tehty päätös oli loppujen lopuksi koiran näkökulmasta aika helppo tehdä: pitkät päivät yksin yksiössäni sillä välin kun olen päivät pitkät toimistolla sekä ruuhka-aikaan työmatkoihin menevä aika, vai arkipäivät (kokonaan tai ainakin toinen jalka eläkkeellä olevien) vanhempieni luona, joille jäi koiran kokoinen aukko täytettäväksi, kun heidän oma koiransa kuoli. Kiitosta vain koiranhoitoavusta!

Opiskelu ja työ:

Mitä olet opiskellut ja oletko mahdollisesti kiinnostunut opiskelemaan vielä jotakin?

Olen käynyt kaiken tarhasta lukioon asti ruotsiksi, eli äidinkielelläni. Lukiossa suoritin kaiken maailman taidekursseja ja jatkoin harrastusta välivuotenani opiskellen Åbo Akademin avoimessa yliopistossa huonekaluhistoriaa ja osallistuen erilaisille maalauskursseille. Olen aina ollut varsin visuaalinen ihminen ja pidän luomisen prosessista, joten hain välivuoteni päätteeksi eri taidealan kouluihin ja EVTEK Muotoiluinstituutista aukesikin opiskelupaikka sisustuspainotteisen tekstiilisuunnitelun (artenomi, AMK) linjalta. Ajauduin kuitenkin valmistautumisen jälkeen työskentelemään enemmän kaupalliselle alalle ja koska olen jo ollut 7 vuotta työelämässä ja oppinut sen kautta paljon, en ole miettinyt lähteväni opiskelemaan, mutta jos pitäisi valita uudestaan koulutusvaihtoehto, löytyisi listalta yleisesti kaupallisen alan koulutus – myynti, markkinointi, viestintä sekä johtaminen. Ihan muista syistä mietin, että ilmottautuisin ranskankielen kurssille 😉

Minua kiinnostaisi työ mitä teet, sillä on jotenkin etäinen mielikuva, että lehtiartikkelissa koulutuksesi liittyi vaatetus/tekstiilialaan mutta en tiedä, oletko niissä hommissa nyt vai muulla alalla. 🙂 Urapolku olisi ihana tietää, koska haaveilen itse täydestä suunnanmuutoksesta työelämässä ja aiheeseen liittyvät tarinat kiinnostavat aina!

Ihan oikein muistelit 🙂 Jo opiskeluaikoina huomasin, että perinteisten tekstiiliopintojen sijaan innostuin enemmänkin graafisen suunnittelun, valokuvaamisen tai kuvankäsittelyn kursseista. Toiminkin miltei valmistumisesta lähtien (apua, reilut 6 vuotta!) Sisällöntuottajana, eli tehden sisällöntuotantoa erääseen kodin sisustamiseen keskittyneeseen verkkokauppaan. Sisällöntuottajan tehtävissä ylläpidin verkkokauppaa ml. verkkokaupan tuotevalikoiman ylläpito yhteistyössä hankinnan kanssa, visuaalisen ilmeen toteutus yhteistyössä markkinoinnin kanssa sekä myynti- ja tulostavotteiden saavuttaminen omien vastuualueiden mukaan. Tässä välissä tuurasin Vt. Myyntipäällikön roolissa ja vuodenvaihteesta alkaen toimin nyt Myyntivastaavana, eli päässä pyörii lähinnä myynti, myynti ja myynti. Olen tarkoituksella jättänyt työni hieman taka-alalle blogissani ja päättänyt, että blogissani olen blogiminäni ja toimistolla työminäni, niitä sen enempää toisiinsa sekoittaen.

Asuminen ja unelmat:

Oletko kotoisin Helsingistä ja oletko aina asunut Helsingissä?

Olen kotoisin Helsingistä ja samoin vanhempani ja isovanhempani ja mitenköhän pitkälle tätä voisikaan jatkaa 🙂 Opiskeluaikoina halusin ehdottomasti muuttaa Turkuun opiskelemaan ja kävinkin pääsykokeiden jälkeen alustavasti siellä asuntonäytöissä, mutta kun sainkin opiskelupaikan Helsingistä ja jäin sittenkin kotikaupunkiini. Saapi nähdä, asunko aina Helsingissä. Monet ystävät ovat perheen perustamisen jälkeen muuttaneet Espooseen, mutta talohaaveita ei kyllä itseltäni löydy. Olisi mieletöntä vielä asua vaikka vuoden ulkomailla, mutta uskon kuitenkin, että jään Helsinkiin. Saapi nähdä mitä tulevaisuus tuo tullessaan 🙂

Kun asuit edellisessä kodissasi, tuntuiko siltä, että asunnosta puuttui ”sitä jotakin”? Muistelen kuinka asuessasi reilu 30 neliöisessä kaksiossa, kirjoitit että haaveesi olisi 20-luvun kerrostaloasunto ja lähempänä keskustaa. Ja kun ilmoitit muutosta, ajattelin, että nyt pääsit wanhaan asuntoon ja yllätyin, kun huomasin uuden asunnon olevan 60-luvulta(ko?). Mulla on ollut mielikuva, että parhaiten ”kotona” olet, kun talo on wanha ja siinä on tiettyä charmia ja pittoreskiä kauneutta, mitä saattaa olla vaikeaa saada uudempiin taloihin loihdittua. Pitääkö paikkansa?

Puuttui ehdottomasti, vaikka aivan ihana asunto ja koti olikin! Asuinalue oli entisen avomieheni valinta, mutta itse rakastan yli kaiken keskustassa asumista, joten heti erottuani muuti kimpsuineni ja kampsuineni takaisin keskustaan ja etsin nimenomaan yksiöni kaltaista, 1900-luvun alussa rakennetussa talossa sijaitsevaa asuntoa – enkä voisi tuntea olevani enemmän kotona, vaikka vuokralla tällä hetkellä asunkin. Olen valehtelematta onnellinen joka päivä kodissani herätessäni, hymyilen hölmösti vieläkin kotiin kävellessäni ja tällä hetkellä en haluaisi muuttaa yksiöstäni minnekään!

Olisi kiva tietää unelmistasi. Unelmista mitä sulla on ehkä ollut joskus nuorempana ja mitä sulla on tällä hetkellä. Kysymys menee kyllä aika henkilökohtaiselle tasolle, joten ymmärrän myös sen ohittamisen, mutta vaikka jotain pinnallisempia unelmia olisi kiva kuulla.

En ole koskaan unelmoinut siitä ehkä perinteisestä “kirkkohäät, omakotitalo ja lapset” -elämästä. Enkä vieläkään. En ole yllättynyt, että kolmikymppisenä tein rohkean valinnan olla yksin, että olen urasuuntautunut ja viihdyn hyvin työssäni, että vapaa-ajallani rakastan matkustelemista ja nautin täysillä kaupunkilaiselämästä. Tämän kaiken tottakai kruunaisi se yksi ihminen, jonka kanssa voisi elämänsä jakaa. Mutta sen sijaan, että jotenkin odottelisin, että vasta parisuhteessa olisin jotenkin kokonainen, on paras ohjeeni elää joka elämänvaihe täysillä! Jos pari tulevaisuuden unelmaa pitäisi sanoa, olisi se remontoida vanha ullakkoasunto, syödä hääillallista Helsingin kattojen yllä (pikkumustassa) ja että elämä muuten olisi kovin samanlaista kuin nyt – ystävät, matkustelu ja työ 🙂

Häät ja lapset:

Onko sinulla sisaruksia? Entä haluaisitko jonakin päivänä omia lapsia?

Ei, olen ainut lapsi. Ja tiedätkö, tämä on sellainen kysymys, johon en ole koskaan oikein osannut vastata. En ole mitenkään erityisen lapsirakas ja pitkän aikaa vastaukseni oli että ehkä, sillä en kuitenkaan ole täysin varmasti osannut sanoa, että ei, en koskaan halua lapsia. Vuosien aikana olen kärsinyt kovista kivuista ja juossut ties missä tutkimuksissa, lisäksi epäilyksenä niin endometrioosi kuin Epäilyksenä kohdunkaulansyöpä –postauksesta tuttu tapaus. Nuo asiat ovat saaneet minut miettimään, entä jos en voisi saada lapsia – ja se ajatus on kyllä pysäyttänyt. Joten ehkä vastaukseni on kyllä? Kävin jokunen vuosi sitten ennustajalla, joka kertoi näkevänsä lapsia. Monikossa kysyin? “Kyllä, kaksi, kolme, neljä helposti!”. Kauhistuneen ilmeeni nähtyään hän kysyi monta olin itse ajatellut. “1?” oli vastaukseni. Vasta viime vuoden aikana olen miettinyt, että lapset voivat myös olla miehen puolelta. Uusioperheajatus ei mitenkään ole itselleni mahdoton.

Jag ska gifta mig och funderar precis på hurudan ring jag ska välja och om jag ska ha bara en eller två. Min fråga är vad du skulle ha valt om du hade gift dig nu? Hurudan ring och vad hade du tänkt på då du gjort valet?

Hjälp, har inte desto mer funderat på ämnet, då det inte hittills varit aktuellt i mitt eget liv. Men däremot har många av mina närmaste vänner gift sig under de senaste åren, så att välja ring(ar) har jag nog fått vara med om. Om jag nu skulle välja ring(ar) åt mig själv, så skulle jag absolut välja både förlovnings- och vigselring. Är inte alls en traditionell person, men något som jag skulle gärna önska, är att om jag någon gång förlovar mig, att det skulle komma som en överraskning, och med en ring 😉 Ett säkert kort skulle vara en alliansring i vittguld, typ som Stars & Signature av Efva Attling. Men har även en romantiserad bild av en “diamantring” som Heart to Heart… En vintage- eller släktring skulle vara en dröm!

Som jag läst på din blogg har några av dina vänner gift sig, har du tips på vad man kan önska sig i bröllopsgåva?

De flesta har önskat sig ett bidrag till sitt bröllopsresekonto och det skulle säkert jag själv också göra. Att ordna ett bröllop kostar en hel del och visst vill man även kunna unna sig med en lyxig resa därefter. Istället för att bara lägga in pengar på konto – som kan kännas väldigt opersonligt – har jag brukat fixa ihop ett kort med närmaste vännerna t.ex. att pengarna då är för en snorklingsresa, så att bröllopsparet då kan tänka då, att detta är vad vi fick till gåva av den och den 🙂 Därtill skulle jag säkert göra en gåvolista på Stockmanns Gåvotjänst, för alla känner sig inte bekväma med att ge pengar. Kunde fast återkomma med ett kollage, vad jag skulle välja till den listan?

Suosikkipaikat ja -putiikit Helsingissä:

Onko sinulla lempipaikkoja (kahvilat, puistot jne.) Helsingissä?

Rakastan yli kaiken tällä hetkellä nykyistä asuinympäristöäni – aivan talon nurkan takaa näkyy meri ja käynkin kerran viikossa iltakävelyllä merenrantaa pitkin, Eiran rannasta Kaivopuistoon ja kohti keskustaa. Olen aina viihtynyt ja viettänyt paljon aikaa merellä, veneillessä, uiden ja vain saaristosta nauttien. Viime kesän vietin pitkälti Helsingissä työni takia, joten kesäiltoja tuli vietettyä erilaisten piknikien muodossa sekä Mattolaiturilla kuplivaa nautiskellen. Yksi kesän must on myös Tornin Ateljee Bar – sieltä näkee koko Helsingin! Välillä pyhitän vapaan lauantain Punavuoren pienille second hand-, sisustus- ja vaateputiikeille sekä kahviloille, ja jos jotain pitää mainita kuuluu La Torrefazione lemppareihini.

Sedan undrar jag vilka dina favoritbutiker i Helsingfors är, både kläd – och inredningsbutiker.

Älskar att spendera en ledig lördag med att ströva runt på stan, från Högbergsgatan till Rödbergen. Så många av de små butikerna stänger såpass tidigt på vardagar och är stängda på söndagar, att lördagen nästan är det ända alternativet. Och dessutom gillar jag att stöda de små butikerna! På modefronten rekommenderar jag Sofinah Shop, Nectarine eller Gaudete och får inte glömma bort Urban A, och av de större butikerna igen så köper jag ofta kläder från Zara och skor från Zio. För second hand eller vintagefynd Amado, Kaunis Veera och Theodora borde jag ännu besöka! På inredningsfronten hör Nougat, Pino, Casuarina, Zarro, Tikau samt Sali till mina favoriter!

Brunssille ja illalliselle:

Parhaimmat brunssipaikat Helsingissä mielestäsi?

Voi apua, käyn näköjään harvemmin brunssilla Helsingissä (tämä asia pitää muuttaa asap!). Jos näin lennosta pitäisi sanoa niin kotini lähistöltä ehdottomasti kasvis- ja gluteenittomiin vaihtoehtoihin panostava Sis. Deli. Sen lisäksi kotikulmilla olisi PAKKO kokeilla seuraavaksi Sandroa (illallinen oli ainakin ihan mieletön!), sympaattista kahvilan ja kukka-ateljeén yhdistelmää Fleuristea. Jos keskustaan asti kävelee niin myös Ravintola Sunn olisi vaihtoehto, Fazerin brunssi toimii mielestäni aina ja myös Kiilassa on tullut käytyä. Hieman juhlallisempaa hetkeä varten olemme suunnanneet vaikka synttäribrunssille Brasserie Kämpiin ja KlausK voisi myös toimia tuohon tarkoitukseen? Tai suunnata suoraan Salutorgetiin Afternoon Tealle! Joulukuussa minut yllätettiin viemällä aamiaiselle Haikon Kartanoon, ei huono vaihtoehto sekään 😉

Minulle tuli mieleen ruoka-aiheinen kysymys. Muistaakseni olet kasvissyöjä? Syötkö kuitenkin kalaa? Miten yleensä arkena syöt, tarkoitan siis teetkö iltaisin kotona ruokaa vai käytkö ulkona syömässä?

Kyllä, olen kasvissyöjä siten, että syön kaikkia mereneläviä sekä myös maitotuotteita, mutta jätän pois niin lihan kuin kanan. Arkisin syön (jos ehdin, eli harvemmin) pikaisen aamiaisen joko kotosalla tai toimistolla, aamulatte on pakollinen, kattavan lounaan nautin töissä (salaatti + kasvisruoka/kala), iltapäivällä syön jonkin välipalan ja iltaisin syön joko kaupungilla ystäviä tavatessa tai useimmiten ihan yksin kotosalla. Joskus jos olen todella reipas, teen valmiiksi hieman ruokaa viikonlopun aikana, mutta useimmiten heitän kasaan salaatin tai teen munakkaan.

Samassa voisi kysyä lempi ravintolasi Helsingissä?

Lempi ravintola oli sitten vaikeampi kysymys. Kotikulmilla tulee usein käytyä Maxillissa tai Lungissa (unohtamatta jo mainuttua Sandroa – suosittelen!). Rentoon arki-iltaan toimii aina Rafla Uudenmaankadulta ja sushi-himoon auttaa Sushibar + wine. Illanviettoon ystävien kanssa valikoituisi varmasti alku- tai jälkidrinkkeineen Boulevard Social taikka Pastor (Bronda ja Presto vielä kokeilematta, mutta seuraavaksi haluaisin kokeilla Pjazzan pizzoja!). Kesällä ehdottomasti Skifferin liuskat! Kampin suunnalta ehdottomasti mainita vielä Muru ja sitten Pikkurobalta Pastis. Fine dining voisi olla vuoden 2015 to do -listalla, kun se Savoykin jäi viime vuonna välistä…

Muoti - Mode / Sisustus - Inredning