Mietin mistä äkillinen punaisten omenoiden himo oikein on tullut… Viime viikkoina olen ihan urakalla poiminut punaisia omenoita niin Tehtaankadun (ihan paras!) K-kaupan hyllyltä kuin noukkinut niitä välipalaksi toimistomme ruokalasta, kunnes tajusin mitä oikein katselen täällä kotona kaiket illat 😀 Nauroin keväällä, että syksyllä varmaan minulle kasvaa omenoita sisään suoraan keittiönikkunasta, enkä kovinkaan väärässä ollut:

Kirjoittelin ikkunoideni edessä kasvavista omenapuista muuton yhteydessä Alla omenapuun -postauksessa. Tuolloin puut olivat valkoisia kukkia täynnä, linnut visersivät aamuisin ja kevätaurinko porotti mukavasti ikkunoista sisään. Nyt ikkunalaudalla palaa pari kynttilää, taustalla kuuluu vesipisaroiden ropina ja ilmassa voi jo tuntea syksyn kirpeyden… Aika aloittaa jälleen uusi vuodenaika kodissani!

// Att jag kan älska vår innergård! Det känns verkligen inte som att man skulle bo mitt i centrum, när det växer in äppel från köksfönstret. Ja, ordagrant, har nämligen ett äppelträd (eller toppen av den) helt utanför mina fönster! Undrade först varför jag varit SÅ sugen på röda äppel under de senaste veckorna, tills jag förstod var jag glodde på varje kväll 😉

Senast jag bloggade om mitt äppelträd var på våren, då jag just flyttat in. Då var trädet fullt av vita blommor, fåglarna kvittrade och vårsolen lyste in genom fönstren. Nu brinner några ljus på fönsterbredet, i bakgrunden hörs regn som trummar mot rutorna och man kan riktigt känna höst i den svala kvällsluften… Dags att börja en ny årstid i mitt nya hem!

Ruoka & juoma - Mat & dryck / Ullanlinna yksiö - Ulrikasborg etta