Kuva yllä on hot, ei siinä mitään, mutta. Minulla on ongelma – hirvensarvet. Poikaystävälläni ei ole montaakaan toivetta, tai ehtoa, tulevan kotimme suhteen. Mutta hänen isoisältään saadut (en haluaisi kirjoittaa isoisän ampumat) hirvensarvet ovat must, ne pitää saada seinälle. Koitan nyt lämmetä idealle. Ehdoton nounou oli vastaukseni, kunnes Vasastaden – valkoinen unelmakaksio -postauksessa (kuva yllä) makuuhuoneen seinällä olevat sarvet eivät näyttäneetkään niin pahalta. Sain jopa luvan käsitellä sarvia halutessa, ja mietteissä olisi maalata ne kuultovalkoiseksi tai korkeakiiltoisella Miranolilla, jolloin ne eivät olisi niin..eläimelliset. Tässä ne syylliset ovat:
Mitä mieltä lukijani ovat, saavatko poikaystävän hirvensarvet kannatusta?
Jaiks. 🙂
Birdie: Jaiks indeed 🙂 näyttää kuvissa jopa pelottavammalta kuin livenä.
Tuttu tunne! 😉
Meillä keskusteltiin viimeksi viikonloppuna siitä mitä juttuja säilytetään ja mitä ei. Meillä mies perusteli kohtalaisen hyvin: Hän pyysi yhteensä noin 3 jutun säilyttämistä ja muuten olen saanut aivan rauhassa valita koko sisustuksen. Ööhh.. oli kai ihan reilua suostua miehelle tärkeisiin juttuihin, kun katsotaan tässä mittasuhteessa! 😉
Mun mielestä nuo on niin erikoiset ja extremet että ne on jo hienot 🙂 Ja tuovat nimenomaan vähän särmää ja erilaisuutta sisustukseen. Ja eikä vähiten, täytyyhän sitä miehelle/poikaystävälle antaa edes vähän jotain omaa yhteiseen asuntoon 😉 Varsinkin jos olet saanut vielä luvan tarvittaessa muokkailla niitä. Go for it!
Joanna
-L-: Hih, nämä on näitä yhteenmuuttamisen ja yhdessäasumisen ihanuuksia 🙂 Ja meillä menee about samalla tavalla, miehellä on tosiaan 3 toivetta: kaksi tavaraa ja kolmas on sijainti, eli asuinalue/kaupunginosa. Joten totta puhut, olisi reilua vaan laittaa ne sarvet seinälle. Kiitos tästä 🙂
Joanna: Totta puhut, kiitos viisaista sanoista. Ne on jopa niin erikoiset että voisivat toimia, ja aika paljon sarvia näkyykin sisustuslehtien sivuilla. Kiitos tsemppauksesta 🙂 ja poikaystävä kiittää!
ei saa kannatusta, meillä on ollut kotona aina täytettyjä eläimiä ja sarvia, en jaksais enää niitä katella.
Seinään vaan! Ehkä just kuultovalkoisena enemmän tyyliin sopivat? Sehän on vaan hienoa, että tavaroihin liittyy joku tarina tai henkilö… 🙂
Ääk, sarvet!:D Mä kuulun kyllä kanssa niihin, jotka eivät ehkä ihan eniten innostuineita noista kapistuksista ole, mutta tosiaan tuossa sun liittämässä kuvassasi eivät todella näytä niin pahoilta. Ja vielä kun pääsisit noita muokkaamaan, juurikin sillä kuultomaalilla, niin voisihan niistä oikeaan paikkaan ja ympäristöön asetettuna ihan näyttävätkin saada. Joten eikun hommiin Char;)
Ei, voi kamalaa, hirvensarvet ei käy.. Sain slaagin jo kun löysin kesämökin vintiltä mokoman kapistuksen, meinasi laatta lentää. Ehkä jos niistä tekee täysin erinäköiset, ettei edes sarviksi tunnista niin menisivät naulakosta. Itse en tuollaisia seinälleni laittaisi, koirat vielä luulisivat niiden olevan herkkuluu niille…
Apua… itse olisin ei-linjalla. Tästä tietysti päästään siihen, että eikö yhteinen koti ole nimensä mukaisesti yhteinen. Vaikea aihe, sitä voisi analysoida tuntikaupalla. 🙂 Oman ei-vastaukseni takana on a) en halua seinälleni mitään mikä on joskus elänyt ja b) sarvet eivät miellytä (esteettistä?) silmääni. Tietysti, jos olet joustava (itse en tunne tätä käsitettä, heh) ja poikaystäväsikin tulee vastaan siinä, että sarvet voisi esimerkiksi maalata niin lopputulos varmaan sopii molemmille. 🙂
Ja vielä aiheeseen liittyen, tämä sinun kysymyksesi on aika hyvä esimerkki siitä mitä yhteenmuuttaminen tuo tullessaan. Me olemme poikaystäväni kanssa seurustelleet pian kaksi vuotta (olen 29 v.) ja aina välillä yhteenmuuttaminen tulee puheeksi. Kauhea sanoa, mutta se ei tunnu hirveän houkuttelevalta, ehkä siksikin että minulla on omistusasunto, joka on todella mieleinen, hän asuu vuokralla. Lisäksi, minä olen tarkka kotini "ulkonäöstä", pidän kaikesta kauniista, eikä esim. verhot saa olla vain verhot vaan kivat sellaiset. Ymmärrät varmasti hyvin mitä tarkoitan. Poikaystävän maku on aika erilainen ja vaikka hän olisi välinpitämätön sisustamisen suhteen niin ei varmaan sulattaisi sitä että meidän kodissamme olisi kaikki minun valitsemaani. Enkä sitä halua minäkään. Mistä saisi tilata valmiutta kompromisseille, joustavuutta ja henkistä kasvua, ääk. 🙁 😀
Jaiks, sanon minäkin. 🙂 tosin joku täytetty lintu tms voisi olla vielä pahempi. Meinasinkin juuri ehdottaa, että valkoinen väri voisi jollain tavalla "rauhoittaa" sarvien pelottavaa olemusta, joten minä sanoisin, että tuunaa niitä ihmeessä hieman. 🙂
Kyllä mä kannustan sarvien puolesta, vaikka se vähän kammottava ajatus ehkä ensin onkin. Hienoahan on se että poikaystävä saa haluamansa, mutta saat silti muokata sarvia ja uskon todella että saat sen toimimaan asunnossanne! 🙂
Mun mielestä ne vois olla tosi hienot jos saat maalata ne valkoiseksi?? Sarviinhan voi vaikka laittaa roikkumaan kristalleja? 😉
En lähtis muokkailemaan sarvia. Saman sävymaailman taulunkehysten kanssa sommiteltuna seinälle toimivat tosi hyvin ja tuovat vähän ryhtiä (jos nyt ymmärsi oikein, että aika pitkälti olet muuten menossa aika värittömällä linjalla?)
Ole iloinen, ettet joudu katseleen sisustuksessa esim. kitaravahvistinta ja rikkinäisiä kitaroita…
Aune: Iih, no onneksi nuo ovat vain sarvet, täytettyä hirvenpäätä en koskaan voisi kotiini laittaa.
Coco: Totta, hienoa että takana on juuri muisto isoisästä jne. Ja kuultovalkoinen voisi olla aika nätti 🙂
M: Haha, kiitos 😀 Hyvä tietää, että nuo ovat vielä hillityt 🙂
Lintu: Hih, joo, olen kanssasi ihan samoilla linjoilla 🙂 ehkä se kuultomaali olis jees!
Mikaela: Mökille nuo sopisivatkin, mutta kuulemma sarvia on saatavilla LISÄÄ jos mökille(kin) sellaiset haluan 😀 ja meillä koira taas pelkää noita sarvia! Ensin Enni haisteli niitä innoissaan, mutta sitten peräänty ja murisee aina kun noita liikuttelee esillä. Raukkaa 🙂 Mutta joo, poikaystävä tosiaan ehdotti myös naulakoksi jos ei ihan taiteena seinälle menisi..
Tiina: Omankin ei-vastauksen takana oli juuri se, että nuo ovat kuolleen kirven pääkallo-osa ja sarvet, yöh. Mutta ehkä maalamalla ne voisivat olla vähemmän eläimelliset, ja olla kompromissi 🙂 Itse yritän joustaa mahd. paljon, mutta kun sisustus on intohimona ja oma maku tarkka, niin niin.. Onneksi poikaystävä ei ole kummemmin sisustuksesta kiinnostunut, joten vain nämä pari toivetta olis toteutettavana. Mutta joo, tiedän mistä puhut 🙂 Onnea teille, ehkä se kompromissi jossain vaiheessa löytyy 😉
Nanna: Olen ihan samaa mieltä, tuunaus voisi toimia. Ja olen niin onnellinen, että kyseessä ei tosiaan ole täytettyä eläintä!
Jenny: Kiitos kommentistasi 🙂 tämä on varmaan hyvä ensiaskel yhteenasumisen kompromissien maailmassa.
Jen: Valkoiset kristallein kuulostaa paljon enemmän minulta kuin nuo naturellit 😀
Prefecta: Kyllä, aika valkoisella linjalla olen muuten menossa, jämäkkyyttä tuo musta, ja lämpöä beige. Joten värimaailman puolesta nuo kyllä kävisivät, ne ovat vain..niin..eläimelliset.. Ja hehe, kitaroista puheenollen voin sanoa että entisessä avoliitossa elin muusikon kanssa, ja juuri kitaristin 😉 että kaikenmaailman kitarat, piuhat ja vahvistimet ovat tuttua. Samoin pienimuotoiset bänditreenit naapureiden iloksi..
Joo joo, seinälle vaan, niin tulee vähän "kitchiä" sekaan ja vähän jotain yllätyksellistä 😉
Tai osta sarvien kaveriksi huoneeseen Pentikin shamaanikruunu valkoisena! Meillä on se, ei tosin valkoisena, ja vaihdoin sen eilen huoneeseen, jossa kukalliset tapetit. Kuulostaa pahalta, mutta käytännössä aika hauska!
Kuultovalkoisina vois olla hienot ja ainakin, jos seinälle päätyisivät, niin itse maalaisin niitä kyllä. Mut toisaalta vois olla siistit myös ihan tuollaisinaan raakana pöydän/hyllyn päällä koristeena, jos sisustus on muuten tosi pelkistetty 🙂
Haha, toi Jenin kristalli-idea oli hyvä :DDD
Ystäväni oli saanut Lapin reissulla joltain paikalliselta mieheltä muistoksi poron sarvet. Ystäväni maalasi ne valkoiseksi ja nyt ne sisustavat valkoista citykämppää 🙂
Meillä on sellainen systeemi, että kotiin kelpuutetaan vain sellaista tavaraa, josta molemmat pitävät. Tämä tosin tarkoittaa sitä, että esim. sopivia keittiönpöydän tuoleja etsittiin KAUAN. 😀
Ihan hienot niistä varmasti tulee, onneksi ei ole sentään kokonainen karvainen hirvenpää 😀
Nanna: Tuo voisi tosiaan hieman rikkoa yleisilmettä, ihan hyvälläkin tavalla 🙂
Marie: Hmm, ehkä odotan kunnes uusi asunto on valkattu, että maalaanko vai ei, tällä hetkellä kuultomaalaus taitaa viedä voiton 🙂 Ja joo, mitäköhän se poikaystävä sanois kristalleista 😀 voi olla että hän ei ihan idealle syttyis 😀
Onko noita jo käsitelty jollain? Kun itse olen nähnyt vain sellaisia, joissa tuo kallo-osa on valkoinen (tai "luunvärinen").
Minusta sarvet voisivat sopia hyvinkin tyylisi, valkoisena toki. Riippu tietysti vähän asunnostakin, jossain ihan upouudessa asunnossa saattaisivat näyttää vähän hassuilta. 🙂
todellakin hirvensarville! Vaikka ne nyt ei oliskaan suoraan sisustuskirjan sivulta, niin ne tuo jotain persoonallista kotiinne. Ja jos oon oikein ymmärtäny niin muuten kämppä tulee olemaan aika valkoinen? Mun mielestä go for it! Tossa on juttu, mitä ei joka kodista löydy, ja ihan varmasti saat sen toimimaan kotonanne tyylikkäästi. Niin ja jos maalaat, niin ehdotan että ehkä vaan kallo-osan, sarvet ovat mielestäni kauniin väriset.
Anonyymi: Oi, juuri tuote mietin, että valkoiset voisivat sopia aika kivasti modernimpaan city-asuntoon 🙂
Ninni: Systeemiää saa jakaa tännekkin 🙂
Jenna: Totta! 😀
Maui: On käsitelty, petsattu/lakattu, eli hiomista vaatisi ennenkuin itse pääsee maalailemaan 🙂 Jee, valkoista kannatan minäkin!
maalaa valkoseksi niin paranee!
Ootko muuten löytänyt ratkaisua sun kalenteriongelmaan?
Tuulia
On se kumma kun naiset saa raahata kämpän täyteen omia kamojansa, ja mies yhden asian haluaa säilyttää/näkyville niin sekin pitäis kieltää. Tuleeko sun poikaystävä katsomaan vessankaappia ja sanoo että heitäs pois nää sun putelit, yhden saat jättää?
Annika: Valkoinen voisikin toimia 🙂
Tuulia: En, en vieläkään, nyt elän vain työkalenterin varassa, eli uusi pitäisi hankkia asap! Laitan postausta tulemaan kunhan uuden löydän 🙂
Anonyymi: Ihan hyvä kommentti! Ei ole kyse siitä että miehen ainoa asia jonka haluaa näkyville pitäisi kieltää, tässä on lähinnä kyse siitä, että se asia on osa kuolleen eläimen päätä, mikä minua henk.koht. hieman inhottaa. Ja jos poikaystävä inhoaisi jotain minun tavaraa, olisi se hirvenpään tyyliin keskustelun ja kompromissaamisen alla. Ja kysymykseesi, niin vastaus on kyllä 🙂 ei hän aina ymmärrä miten yksi purnukka ei muka riitä 🙂
O ou, oletpa tiukan paikan edessä! Mutta ehkäpä pienen käsittelyn jälkeen ne näyttäisiväkin ihan kivalta. Ja kaikkeenhan sitä tottuu, mutta kieltämättä nuo tuovat pientä erätunnelmaa kotiin 🙂
No onhan hirvensarvet kieltämättä vähän kyseenalaiset, voisin kuvitella että kaupunkilaistyttö miettii kerran jos toisenkin asiaa. Oma miekkonen halusi välttämättä 3 isoa sarjakuvajulistetta olkkariin, asia oli ok. kun muutimme uuteen asuntoon niin ei jaksanutkaan enää ripustaa seinälle niitä 😉
Kyllähän tuo KALLO sarvineen vähän pistää nikottelemaan. Mutta toisaalta nuo sarvet toisivat sisustukseen juuri sitä pientä särmää mitä ei joka kodista löydykkään:))
Itselläni on pieni heikkous Pentikin shamaani kattokruunua kohtaan. Yleensä aina jouluisin käyn sitä Pentikillä tutkailemassa ja huokailemassa, että vitsit tuo näyttäis kivalta joulukattauksen yhteydessä:D
Elizabeth: Hiih, joo, tuunaamalla ne varmaan sopisivatkin aika hyvin kotiin 🙂 ja totta, ne tuovat kyllä sitä jotain lisää pelkistettyyn kotiin.
Anonyymi: Kerran jos toisen jos kolmannenkin kerran mietin 🙂 ja päätin vielä laittaa asian keskustelun alle tänne blogiini.
Piiju: Totta, särmää ne kyllä tuo, ja ehkä kivasti rikkoo muuten niin modernia kotia. Shamaani kattokruunu olis tosiaan ihan omiaan just joulunaikaan 🙂
auts tulee mieleen kun joskus jollain vuokramökillä heitin tollasia villasukalla ja se putos ja halkes kahtia… 😀 mutta onhan noi iha hienot, ja kannattaahan noi laittaa seinälle ettei hirveltä turhaan päälakea irrotettu 🙁
ja kultasina varmaan upeat (;
sirja
hyi, hyi ja yök 😀
vaan pakkohan niitä kompromisseja on joskus tehdä.. maalia vaan pintaan, ehkä jopa taika-maalia, että saa semmoisen upean himmeän hohteen?
laita vielä viereen sellainen riemunkirjava dream catcher 😉
PrinsessaNoppi
Sirja. Iiih, haha, oh no.. Pitää sitten kiinnittää tuo kunnolla seinälle, ettei hyökkää päälle 😀 Ja yiih, tuo päälaen irroittaminen kuulostaa aivan kamalalta 🙁
PrinsessaNoppi: Maalia, maalia 🙂 Taika-maalit on muuten todella ihania!
Itse en erityisemmin tykkää noista kalloista tai päistä, johtuen varmaan siitä että lapsuudenkodissa noita oli ihan liikaa, isä kun tykkäsi metsästyksestä. Mutta yksi tuollainen tuo mukavasti särmää (niinkuin monet jo sanoikin) sisustukseen. Oon noita sarvia sun muita täytettyjä eläimiä nähnyt muutenkin sisustusartikkeleissa tavallista enemmän lähiaikoina.
Mut maalaamaan niitä sarvia en lähtisi. Sarvista lähtis se juju, ja niistä lähtis se yhteys luontoon mikä on oikeastaan se asia mikä noissa viehättää.
Takkien ripustukseen toi vois olla aika makee!
Ehdottomasti joo 🙂
-Syy 1) Oot sit tosi ihana tyttöystävä ja muutenkin ihan reilua taipua jos se yksi pyyntö on noinkin ok (jos oot lukenut meidän venetaulusisustuksesta niin ymmärrät mitä tarkoitan ;))
-Syy 2) Noihan on tosi makeet jopa tollasenaan valkoisella seinällä, niillä on tarinaa, niissä on särmää ja tosi kaunis luonnonväri. Pelkäsin jotain kokonaista hirven päätä tms. mut toi on oikeesti hieno! 🙂
Maalaamalla niistä saa vaikka kuinka persoonallisen sisustuselementin! Vau!
Mun mielest paras ratkaisu ois säilyttää vaan noi sarvet ja liittää ne yhteen just niinku tossa postauksen kuvassa.. Ja ei niihin sitte kannata enää mitään maalia laittaa.. Tuovat sellasta kivaa särmää sisustukseen.:)
nää on näitä yhteisen elämän kompromisseja! uskon kuitenkin että tavaroita joita poikaystäväsi haluaa kotiinne ei ole paljoon ,koita kestää(:
kompromisseja tehnyt
bella
hyi järkytys! tossa on toi pääkin vielä kiinni. yök. en ikinä antais laittaa noita seinälle! pelkät sarvet vois vielä mennä, mutta tollanen ei ikinä! hyi yök ällöttävää oksetus.
Tänään ilmestyneessä Gloriassa juuri kehuttiin kuinka sarvet tekevät suurta paluuta sisutuksessa:) Olen ihan varma, että nuo saa yhdistettyä tosi kivasti modernimpaankin sisustukseen! Ja nuo ovat sarviksi sirot ja pienehköt verrattuna sellaisiin kahden metrin levyisiin mitä silloin tällöin näkee:)
toi ylimmäinen kuvahan on tosi söpö! jos löydätte sopivan paikan niin varmasti on HOT!
Suklaasydän: Totta, nyt varsinkin kun olen sarvi-asiaa pohtinut, niin näen sarvia all over the place! 🙂 Ja totta, se maalaaminen voi olla hieman riskipeliä. Sarvissa kun on todella kaunis luonnollinen väri..mutta se tuo niin sen eläimen mieleen. Noo.
Johanna: Syy 1: Totta :)) ja tämä onkin hyvä syy! Ja hih, teidän venetaulusisustus on hyvin muistissa 😉 mutta eikö se vene lähtenyt sitten viimeinkin alas seinältä? Syy 2: Jee, ehkä ne sarvet alkaa näyttää hieman paremmilta teidän kannustuksen myötä 🙂 väri ON tosiaan nätti. Hmm.
Anonyymi: Pelkät sarvet ilman kallo-osaa olisi paljon parempi myös mielestäni, hmm, voisin ainakin heittää tuon idean ilmaan 🙂
Kompromisseja tehnyt Bella: Totta, totta, aivan totta 🙂 Nämä ovat vielä ihan sisustukselliset!
Lips: Pelkät sarvet olis tosiaan niin paljon paremmat!
Sini: Oi, pitääkin kurkata, kiitos vinkistä 🙂
Jenni: Jos sarvista saa reaktion söpö, niin ehkä ne sitten eivät ole niin nounou 🙂 ja paikkavalintakin tekee omansa!
Tykkään noista enemmän tuollaisinaan, heti sen jälkeen kun näin tuon sisustuskuvan, missä näyttivät hienoilta sängyn päällä :)) Toisi vähän särmää valkoiseen ja beigeen sisustukseen. Näähän on tietty ihan pelkkiä makuasioita, joista ei ikinä saa kiistellä 🙂
KYLLÄ, ehdottoman HOT! Varsinkin, kun niillä on tunnearvo ja löydätte sopivan paikan. 🙂
Mä kyllä maalaisin nuo mustaksi tai valkoiseksi. Kyllä kanssa-asujienkin toiveita on kuunneltava!, ja olen ihan varma että saat niistä hienot. Eihän ne oo pakko myöskään olla makkarissa??
Essi
Vaihtoehto olisi myös maalata sarvet mustiksi 😉 Lopputulos olisi varmasti särmä ja veikkaan että ne eivät näyttäisi niin aidoilta kuin luonnollisen väriset tai valkoiset.
Sopisivat mielestäni mustina hienosti esim eteiseen vaikka laukku- tai korunaulakoksi.
-Jenni-
Mä en itse haluis, mutta mun kaveri painii saman ongelman kanssa:) Se poikaystävä harrastaa metsästämistä ja halus ehdottomasti sarvet seinälle. Kompromissi oli laittaa ne parvekkeelle, joka muistuttaa enemmän kyllä huonetta. Siellä on tuoleja, joilla on valkoisia taljoja, lisäksi on valkoisia lyhtyjä, havunoksia ja sarvet seinässä. Ei näytä yhtään pahalta, vaikka olinkin ennakkoluuloinen:)
voiei, kommentoin muuten ekaa kertaa blogisiisi! vaikka aika kauan jo seuraillut! tää on ihana blogi ja tuo piristytsä elämään 🙂
en tiedä.. en voisi koristella omaan kotiini.
Sattuipa tänään vielä sopivasti silmään valkoiseksi maalatut sarvet yhdessä lempiblogissani. Mielestäni ihan hienon näköiset mustalla seinällä.
http://itsahouse.blogspot.com/2009/12/blog-post.html
Tuo blogi on muutenkin tututumisen arvoinen, melkoisen muutoksen on kokenut heidän talonsa täydellisen remontin aikana.
Mielestäni nuo ovat persoonalliset, enkä missään nimessä maalaisi niitä valkoiseksi. Ainakaan, jos taustaseinä on valkoinen.
Perfectin idea (puu)kehyksistä ympärille voisi toimia todella hyvin! (:
Niillä on kuitenkin tunnearvoa ja mielestäni sitä tulisi kunnioittaa, myös arvostelijoiden! 😉
-Nnanna
Mitähän niin hirvittävää ja kamalaa noissa sarvissa on?Hirvi on saanut viettää elämänsä villinä ja vapaana(oletettavasti).Mun mielestä sarvet on upeat!Maalaisin ne ehdottomasti mustaksi(korkeakiiltoinen miranol hyvä idea!)
-Lapintyttö-
Laura: Joo eikö olekkin kivan näköiset tuossa kuvassa 🙂
Jenni: Jee, toivottavasti ovat vielä hot sitten kun ovat seinällä. No sitten saatte nähdä 🙂
Essi: Joo, ei makkari ole mitenkään ehdoton, paikka on ihan avoinna vielä. Sen saa nähdä sitten kun uusi asunto löytyy, että mihin kohtaan päätyvät 🙂
Jenni: Musta olisi todella räväkkä tosiaan!
Annana: Oih, eli jossain täällä on kohtalontoverikin 🙂 tulisikohan meille parveketta, hmm 😉
Anonyymi: Kiva kun jätit kommenttia 🙂 kiitos siitä!
Joanna: Kiitos blogivinkistä! Olen joskus tainnut siellä käväistäkkin 🙂 ja valkoiset sarvet alkoivat houkutella entistä enemmän!
Nnanna: Valkoinen valkoista vastaan voi tosiaan laimentaa niitä, ja onhan nuo luonnollisen värisenä persoonalliset 🙂
Lapintyttö: Voi, toivon että hirvellä on ollut oikein hyvä elämä 🙂 jotenkin vaan surettaa katsoa sen kallo-osaa ja sarvia omalla seinällä.. Musta korkeakiiltoinen olisi aika hot vaihtoehto, mutat voi olla liian hurja meille, mutta kiitos vinkistä!
Älä itke: jossain sisutuslehdessä oli aikanaan käytetty noita sarvia erittäin tyylikkäästi, niitä oli vielä oikein korostettu vuodalla vaaleansinistä tapettia – muu sisustus oli valkoinen.
Mie ehottaisin ettet maalaa valkosiks koko sarvia, vaan tuon kallo-osan niin ei oo niin ´´elukkamainen´´. Onhan nuo aika kitschit 😀
nm. mulla arabiat & iittalat, poikaystävällä Timo Jutila -muki vm.-95.
Tää on tätä yhteenmuuttamisen iloa! 🙂
Sorry, tällä kertaa ei pysty kannattaan. Tulen surulliseksi kuolleista eläimistä, enkä oikein ymmärrä miksi kukaan haluaa pitää niitä kotona.
Muokkaamalla niitä kertomasi mukaan, saat niistä varmasti silti paremman näköiset, jos nyt voi käyttää sanoja "paremman näköinen" tässä yhteydessä.
Anonyymi: Hehe, yhteenmuuttamisen iloa todellakin 🙂
Katti: Kiitos ideasta 🙂
Linnea: Voih, tiedän mitä tarkoitat. Itselläni ihan sama, että hieman surku tulee.. Muokkaus tosiaan voisi lieventää niitten eläinmaisuutta.
Sarvet saa multa puoltoäänen. Syyt:
Kodin ja sisustuksen tekee paljon mielenkiintoisemmaksi, kun kaikki tavarat eivät ole kaupasta hankittuja, kenen tahansa rahalla ostettavissa. On hienoa, että asukkaiden oma tausta ja historia näkyy kodista jollakin tavalla. On upeaa, että sarvilla on "tarina", ne ovat isoisältä eivätkä esim. matkamuistomyymälästä. Koska sarvet kuuluvat poikaystävän Top 3:een, ne varmasti merkitsevät hänelle enemmän kuin saatat arvata. Jossain sen maskuliinisuudenkin pitää näkyä;)
Sarvet ovat persoonalliset eikä niitä ole jokaisen kaverin seinällä. Uskon, että ammattilaisena osaat sijoittaa ne niin, että ne sopivat ymopäristöön, oli niitä sitten yhdet tai kolmet.
Vaikka nyt valkoiseksi maalaaminen tuntuu hyvältä ajatukselta, trendikkäältäkin, uskon, että kadut vuosien kuluttua, jos nyt maalaat ne. Sitä paitsi, nehän ovat täysin värimaailmaasi sopivat!
Nyt tuli ehkä vähän tätimäinen vastaus, mutta usko pois, olen ollut yhtä ehdoton parikymppisenä:)
Samaa mieltä kuin Violette ;-).
Ja itseasiassa mun kannattaisi sanoa että hyi, ei seinälle ja samalla tarjoutua ostamaan ne sinulta pois – nimittäin ihan oikeasti haluan ja tarvitsen sarvet ja nuo ovat hyvännäköiset!!!