Ihan sananmukaisesti, mutta myös kuvainnollisesti. Täällä on kohta yrittäjän ensimmäinen työviikko pulkassa, ja aivan mahtava viikko on ollut! Jotenkin on vaikea vielä hahmoittaa, että en enää aamuisin menekään toimistolle – vaan päivät ovat nykyään todella vaihtelevia. Tänään olen juossut peräti neljässä eri työjutussa; viinikellarin valokuvaamiskeikalta Ruotsista lentäneiden vieraiden kera kahvitteluun ja blogikolleegoiden kanssa käytyyn skype-palaveriin koskien erästä ulkomaanmatkaa. Pää on ihan pyörällä, mutta sillä kaikista parhaimmalla tavalla!
En tiedä onko se tämä uusi elämänvaihe vai helmikuun upein talvisää valkoisena hohtavien lumihankien, kirpsakan pakkassään ja taivaalta porottavan kevätauringon kera, mutta olo ei ole aikoihin ollut yhtä kevyt, virkeä ja inspiroitunut. Ehkä myös edellisen viikonlopun miniloma teki terää! Jotenkin matkoilla muistaa kantaa talvisina poutapäivinä aurinkolaseja mukanaan, mutta jotenkin en kotioloissa edes ajatellut, että niitä voisi tänään tarvita. Olin aurinkolasitta kuitenkin aika sokkona liikenteessä ja silmät alttiina kovalle valolle, joten taidankin tästä lähtien jättää lasit esille eteisenpöydälle, jos ne siitä muistaisi napata mukaan.
Kaupunkipäivän asua & unelmieni Célinet -postaukseen sainkin aiai:lta kommenttia, että “Hyvän näköiset aurinkolasit, ja sopivat sulle tosi hyvin. Niissä taitaa olla ne ’nenätyynyt’ istuvuuden takaamiseksi?” ja tätä seikkaa unohdin vallan hehkuttaa. Minulla on sen verran kapea nenä juurikin nenän rungon kohdalta, että ilman nenätyynyjä eivät mitkään aurinkolasit istu kasvoillani, vaan ne valahtavat ikävästi poskille. En Célinen aurinkolaseissa * tilausvaiheessa jostain syystä huomannut laisinkaan nenätyynyjen olemassaoloa (ajattelin, että käyn laitattamassa ne sitten erikseen), joten voitte kuvitella iloni määrää, kun paketista kuoriutuikin nenätyynylliset lasit – vinkkinä vaan teillekin!
Mutta tällaisia arkikuulumisia tällä kertaa, ja koitan myös jatkossa jakaa pienempiä arkisia asioita täällä kanssanne. Nyt kun se on vihdoinkin mahdollista! Monet vuodet (tarkalleen ottaen tänä vuonna tulee pyöreä 10 täyteen!) olen pitänyt blogia miltei päivittäin, mutta koska päivät ovat menneet toimistolla ollessa, on blogin kanssa joutunut aika lailla kikkailemaan (kuvaamista vain viikonloppuisin ja kirjoittamista yömyöhään). Jotenkin siinä on jäänyt ne pienet, arkiset asiat kokonaan pois. En tiedä teistä, mutta itse kaipaan blogissani lisää sitä itseäni, elämääni ja arkeani. Sisustus- ja tyylivinkkien sekaan siis.
* Sisältää mainoslinkin / Contains a ad-link
INSTAGRAM (@charandthecity) / FACEBOOK / PINTEREST
Juuri noista ainakin itse haluaisinkin lukea. Ihailen rohkeuttasi luopua päivätyöstä ja ryhtyä kokonaan yrittäjäksi. On todella mielenkiintoista kuulla tästä jatkossakin. Toivon vilpittömästi, että tämä uusi polkusi alkaa hyvissä merkeissä ja jatkuu vielä paremmissa! ? Eli onneksi olkoon ja onnea matkaan! ❤
Hei,
Löysin blogisi ihan viikko pari sitten, mutta näin äitiysloman kunniaksi on ollut aikaa kahlata ”menneisyyttä” läpi. Ja voi vitsit miten iloinen olen että tämän löysin! Kuitenkin juuri noita arkisia pikkujuttuja on ihana saada tänne lisää. Kaikkea muuta kaunista unohtamatta. Ja tsemppiä nyt yrittäjän elämään!