Aurinkoisen purjehduspäivän jälkeen saavuimme Hvarin saarelle, tai tarkemmin ottaen veimme purjeveneen lähellä sijaitsevan Palmizanan pikkusaaren satamaan. Saman ratkaisun teimme myös silloin viitisen vuotta sitten vastaavalla purjehdusreissulla – pikkusatama on mitä sympaattisin, suihkuista tuli lämmintä vettä (!) ja vesitaksiyhteydet pääsaareen ovat aivan loistavat (vaivaiset 100 kunaa edes-takaisin)! Laittautumishetken jälkeen hurautimmekin pienellä moottoriveneellä saaresta toiseen:
Hvar (edellisen matkan var var Hvar (= missä oli Hvar) -vitsit tulivat takaisin muistiin) on matkakohteistamme se jet set -tyylisin – rantabulevardia, hulppeita jahteja, upeita terasseja… Mustavalkoraidalliset sohvaryhmät puhuttelivat meitä ja jäimmekin drinkeille ennen illallista. Ja voitteko arvata, että satuimme täsmälleen samaan ravintolaan kuin 5 vuotta sitten? Yksi Tripadvisorin suositteluista, ja ruoka oli yhä yhtä hyvää kuin viimeksikin! Miten paljon vanhoja muistoja onkaan palautunut mieleen… 🙂
Santtu says
Nyt ei kyllä ihan mene miesten tyyli yksiin naisten kanssa… 🙂
C. and the city says
Voi Santtu, olisitpa nähnyt missä verkkareissa me naisetkin hengailtiin purjeveneellä 🙂
Teljänneito Jessica says
Hihii, aikamoisia verkkarihousu-tyylilyylejä oltiin kyllä kaikki aina välillä, ja sehän onkin just parasta! Matkoilla on kuitenkin kiva illalliselle myös pukeutua vähän fiinimmin 😉
Eeva says
Eikö häirinnyt olla yksin kolmen pariskunnan kanssa? Ei millään pahalla mutta itse en välttämättä lähtisi ja kyse on varmasti vain omasta sielunelämästäni mutta vaikka olisikin porukassa niin tuntuisi kurjalta olla ainoa yksinäinen…
C. and the city says
Hei Eeva 🙂
Oikeastaan olin matkalla hyvän ystäväni kanssa, sillä miesystäväni tai ystäväni mies eivät lähteneet matkalle mukaan. Mutta, meistä oli oikein hauskaa olla matkalla pariskuntien kanssa!
Muutenkin sanoisin, että jos en välillä myös sinkkuna ollessani viettäisi aikaa pariskuntien kanssa, jäisin paljosta paitsi – suurin osa ystävistäni on nimittäin naimissa ja perheellisiä. Toki joskus pariskuntien kanssa ollessa oma yksinäisyys korostuu, mutta se voi myös kasvattaa – ei ole mitään hätää olla yksin 🙂