..kun koiraperheen vanhin siirtyi eilen koirien taivaaseen :´( joka mielessäni näyttää jokseenkin tältä:
Heiluvia häntiä, kosteita kuonoja ja tuhansia tassunjälkiä, kuten Taka-Töölöön edustalla sijaitsevassa Rajasaaren -koirapuistossa. Perinteisen puiston sijaan kyseessä on suuri aidattu saarenpuolikas, jossa koirat omistajineen voivat viettää aikaa niin rannalla, kallioilla kuin luonnon helmassa.
Ja niin teimmekin ystäväni pikkuisen kanssa. Tai no vaikka nuori herra onkin, ei kai tanskandogia koskaan voi pieneksi kutsua! Niin ja kuvien paikka tai koirat eivät liity menetykseemme mitenkään. Haluan vaan kuvitella pienen mustan hauvelivanhuksen tuonne muiden koirien kanssa iloitsemaan, onnelliseen paikkaan ♥
Och så var de bara fyra, när den äldsta av hundarna åkte upp till hundhimlen igår :´( Föreställer mig det som en lycklig plats som denna, men viftande svansar, blöta nosar och söta tassmärken precis överallt! I verkligheten är stället på bilderna Råholmens hundpark, som till störta delen består av sandstränder, klippor samt gröna naturstigar för såväl hundar och deras ägare. Spenderade en kväll där med min kompis samt deras “lilla” vovve, om man nu kan kalla en dansk dogg för liten.. 🙂
Oj nej 🙁 jag beklagar.
Dendär hundparken ser helt underbar ut. Önskar att det skulle finnas något ens i närheten så fint ställe man kunde fara med hunden till här i närheten.
Voi ei, koiran menetys on kyllä ihan kamalaa, kokenut saman itsekin:( Onneksi teillä kuitenkin muita hännänheiluttajia piristämässä mieltä!
Kyllä, uskon että vuhkujen taivaassa on juuri kuvailemasi elementit! Kun olin nuori, meillä oli koiratyttö joka ei välittänyt kenestäkään muista kun perheenjäsenistään, koirakavereita sillä ei ollut koska ei sietänyt muita. Kuitenkin vähän aikaa maan päältä poistuttuaan näin unen jossa tyttö kertoi että ei mitään hätää, hänestä ei tarvitse olla huolissaan koska siellä hänellä on hurjasti ystäviä <3
Helpotti oloa hurjasti..
Mutta kyllä se ottaa koville, onneksi hyvät muistot jää, ihmisen parhaista ystävistä!