Annoin teidän viime keväänä kysyä minulta IG storyjen @charandthecity puolella deittailusta ja lupasin palata vastauksien kera myös tänne blogin puolelle. Kesä tuli ja syksykin meni, joten ehkä NYT olisi oiva aika vastailla hieman aiheeseen liittyviin kysymyksiin.

Deittailetko tällä hetkellä?

En. Olen varmasti deittaillut non stop edellisen pitkän parisuhteeni päätyttyä. Päättäessäni reilu kuukausi sitten kesällä alkaneen tapailusuhteen päätin, että nyt kaipaan olla hetken OIKEASTI yksin. Tämä aika on tuonut pintaan tosin myös yksinäisyyden tunteita sekä antanut tilaa käydä läpi vanhoja asioita, mutta yleisesti ottaen tehnyt minulle todella, todella hyvää.

Mitä on sun erikoisimmat deitit?

Varmasti se, että olen lentänyt Tukholmaan ekoille treffeille. Tai se, että joku on lentänyt Tukholmasta tänne Helsinkiin kanssani ekoille treffeille. Toiseksi erikoisin on varmasti se, että kun buukkasin samalle viikolle kahdet treffit, ja kun olin herra A:n kanssa treffeillä, niin samaan ravintolaan astuu herra B – ja totta kai he tuntevat toisensa, joten vietimme sitten (hieman kiusallista) iltaan kolmistaan (tekstasin vessasta ystävilleni, että ne on KUMMATKIN täällä, auttakaa!).

Deittailetko koskaan useampaa miestä kerrallaan?

En. Toki olen ollut useammilla ekoilla treffeillä vaikka saman viikon aikana, mutta jos tapailen jotain, niin tapailen vain yhtä kerrallaan.

Mistä löydät deitit?

Tinderin kautta, vaikka minulla onkin hieman viha-rakkaus-suhde siihen sovellukseen (ja usein unohdan yksinkertaisesti avata sen…). Tässä iässä kun ystäväpiiri on vakiintunut ja ystävät perheellisiä, ei heidän kauttaan enää tapaa uusia tyyppejä, eikä kylläkään meidän Content Corner -naisvaltaisen toimistonkaan kautta, enkä oikein käy baareissa/yöelämässä, niin en oikein tiedä mitä kautta sitä tapaisi uusia tyyppejä, ellei Tinderin?

Millainen on miestyyppisi?

Luotettava, charmikas ja huumorintajuinen.

Paras tapa löytää miehiä? Onko enää muita kuin Tinder?

En haluaisi sanoa, että Tinderin kautta, mutta…

Oletko ollut treffeillä missä huomaat heti, ettei teillä klikkaa ollenkaan ja tullut kiusallinen olo?

Totta kai. Tai ei ehkä kiusallinen olo, minusta on mukava tavata erilaisia ihmisiä, mutta kyllä sellainen, että tiedän aika lailla heti, että “ei”. Yritän näissä tilanteissa olla mahdollisimman suora ja yleensä miehet ottavat tämän oikein hyvin.

Jännittääkö sinua koskaan mennä treffeille?

Sellaisella hyvällä tavalla joo! Jos ei jännittäisi ollenkaan, niin tunne olisi sama kuin lampsiessa lähimpään ruokakauppaan, ja se ei kyllä tuntuisi oikealta.

Milloin deittailusta tulee mielestäsi seurustelua?

Silloin kun siitä yhdessä päätetään ♡

Sun äidinkieli oli muistaakseni ruotsi. Onko tärkeää, että kumppani puhuu myös ruotsia?

Ei. Mutta toki se on plussaa, kun ruotsi kuitenkin on äidinkieleni ja ns. tunnekieleni. Olen melkein aina seurustellut suomenruotsalaisen/ruotsalaisen kanssa, mutta edellisin poikaystäväni oli täysin suomenkielinen, eikä kieliasiat olleet minkäänlainen ongelma.

Mitä sä toivot löytäväsi?

En etsimällä etsi, mutta toki olisihan se ihanaa, että joku päivä tapaisi jonkun, jonka kanssa toivottavasti viettäisi loppuelämän ja perustaisi perheen.

Ootko enemmän innoissasi vai ahdistunut uusien ihmisten tapaamisesta?

Olen kyllä oppinut näistä sinkkuvuosistani, että jos treffeillä käyminen ahdistaa, niin sitten kannattaa pitää siitä taukoa. Välillä kun sovittuja treffejä on ollut liikaa kalenterissa, on tuntunut siltä, että juoksisin työhaastattelusta toiseen. Ei niin. Nyt menen vain, jos olen todella, todella innoissani treffikumppanista. Ja tämän syksyn olen tosiaan pitänyt deittailusta ihan taukoa.

Pyydätkö sä treffeille vai odotatko, että sua pyydetään?

Kyllä minua pyydetään, noin 99% ajasta. Tosin minulla ei ole mitään ongelmaa pyytää miestä treffeille – eräissä rapujuhlissa tapaamaani miestä pyysinkin. Tai no, selvitin hänen numeronsa yhteisten tuttujen kautta ja kerroin, että hän saisi pyytää minua kahvilla jos haluaa. Ja niin hän tekikin; kävimme tosin heti illallisella ja tapailimme sen jälkeen puolisen vuotta!

Tinderissä: haluatko ensin viestitellä pitkään vai menetkö mielummin suoraan treffeille?

Jotain välimaastosta: jos vaikka profiilissa ei lue mitään, niin haluan kyllä viestitellä enemmän kuin pelkäin hei:n, ennenkuin menen treffeille. Mutta olen kyllä enemmän nopeaa tapaamista suosivaa, sillä viestitellessä ei kuitenkaan tiedä, minkälainen toinen on livenä, onko kemiaa, ja tulee helposti vaan rakennettua mielikuvaa (mikä ei ehkä pidä paikkaansa) päähänsä.

Millaisia tyyppejä Tinderistä on löytynyt? Onko omituisuuksia tai hakeeko yhden illan juttuja?

Tinderistä, kuten lähibaaristakin tai työpaikan neukkaristakin löytyy kyllä aika erilaisia tyyppejä. Mutta kyllä siellä aika selkeästi ja nopeasti huomaa, onko joku vakavissaan vai ei. Itselläni on vain hyviä ja asiallisia kokemuksia!

Miten päästä deittailusta “takaisin hevosen selkään”, eli siihen takaisin kiinni?

Ihan vaan nousemalla reippaasti takaisin sinne hevosen selkään, eli sopimalla ja menemällä ekoille treffeille. Ne ovat aina ne jännittävimmät, varsinkin jos takana on pitkä parisuhde ja kaikki tuntuu hieman ruosteiselta. Mutta ei siinä muu auta – ja ekojen treffien jälkeen helpottaa, ainakin pahin jännitys.

Vinkit hyvään Tinder-bioon? Ja millainen bio sulla on?

Että kuvailee hieman minkälainen on ja mitä toivoo löytävänsä, on oma itsensä, rehellinen ja avoin. Itse arvostan esimerkiksi sitä, että miehillä lukee heti biossa, että eivät etsi mitään vakavaa tai että lapset on jo tehty – helppo valinta minulle swaipata vasemmalle.

Millaiset ois sun unelmatreffit?

Oikeasti tärkeintä on se oikea tyyppi – hänen kanssa olisi kiva tehdä kaikkea ja ei mitään. Vaikka ehkä somen kautta minusta voi saada hieman erilaisen kuvan, niin olen todella arkityttöjä, jolle pienet asiat ja eleet ovat todella tärkeitä. Jos arki ja arkiset asiat ovat kivoja jonkun kanssa, niin sitten on varmasti myös joku hieno illallinen tai huikea reissukin.

Vielä saa jättää deittailuun liittyviä kysymyksiä – kyselyboksi on avoin IG storyjen @charandthecity puolella ja toki alas kommenttiosioonkin saa jättää kysymyksiä!

Kuvat: Mona Visuri

Arkielämä - Vardagslivet