Nyt kun viimeisimmästä erosta on mennyt tarpeeksi pitkä aika, että parisuhteen ovi on suljettu takana päin kunnolla ja kumpikaan ei enää mieti toista harmistunein tuntein (= miksi meistä ei sitten lopulta tullutkaan Meitä), ajattelin, että voisin avata hieman ajatuksiani eroista ja eron jälkeisestä ystävyydestä myös täällä blogin puolella. Totta kai kysyin ensin Hänen mielipidettä asiasta, sillä en halua avoimuudellani aiheuttaa toiselle osapuolelle mitään mielipahaa, mutta koska sain vihreää valoa, annoin näppäimistön laulaa. Halusin ensinnäkin taklata alla olevan toteamuksen:

´Oh please, there´s always a competition with an ex.
It´s called “who´ll die miserable?”
– Samantha, Sex & the city

Tuo on niin kaukana minusta, ja myös Hänestä, kuin olla ja voi. Erosimme lopulta vaikeiden, mutta järkevien ja pitkien keskustelujen jälkeen, toivotellen lopussa toisillemme oikeasti vain kaikkea hyvää. Se, että kahden ihmisen elämästä ei tullutkaan yhtä, ei tarkoita sitä, että eron hetkellä toisesta välittäminen minnekään katoaisi. Tai eron jälkeenkään. Jos on ollut rakastunut toiseen, ja mitään (liian) pahaa ei suhteen aikana ole tapahtunut, niin totta kai sitä haluaa toiselle vain ja ainoastaan hyvää. Vaikka se ei voikaan olla juuri Sinun kanssasi. Kyselin teiltä Instagram storyjen @charandthecity puolella kysymyksiä aiheeseen, ja alla oleva oli yksi joka kirpaisi eniten…

Onko exää vaikea nähdä uuden kanssa?

Erossa ensimmäinen vaihe ainakin itselleni on ottaa eron jälkeen etäisyyttä, toisessa vaiheessa jatkaa ystävinä toistensa näkemistä, ja kolmas etappi on se, kun kuvioon tulee mukaan uusia tyttö- tai poikaystäviä. Vielä siellä asti ei olla, mutta vaikka oikeasti toivoo toiselle vain onnea, niin totta kai se hieman kirpaisee, jos ja kun toinen löytää onnen jonkun muun kanssa. Varsinkin, jos itse ei ole siinä tilanteessa. Mutta myös vaikealta tuntuvat tunteet kuuluvat exän kanssa ystävänä olemiseen, tai oikeastaan koko tunteiden kirjo. Pohdimme juuri yleisellä tasolla ja Hän järkeilikin, että on erityisen vaikeaa tavata exän uusi tyttö/poikaystävä jos 1. tulit itse jätetyksi, 2. sinulla ei ole itselläsi vielä ketään uutta ja jos vielä 3. erosta ei ole kulunut kovin kauaa. Silloin itsetunto saattaa olla heikoissa kantimissa, ja alat helposti vertaamaan itseäsi exän uuteen…

´And then I realised something, twenty-something girls are just fabulous.
Until you see one with the man who broke your heart.
– Carrie, Sex & the city

Yksi teistä IG storyjen puolella vastasi hyvin jakamalla oman kokemuksensa: Riippuu täysin exästä, eli tilanteen mukaan kyllä tai ei. Sillä vaikka esimerkiksi sitä edellisen avomieheni kanssa olemme vieläkin samassa ystäväporukassa ja tykkään todella paljon hänen nykyisestä avovaimostaan (hej på dig H, om du råkar läsa detta!), niin on myös suhteita, jotka ovat päättyneet niin sanotusti ovet paukkuen. Tai vielä pahemmin. Jos toista ei voi suhteen loppuessa arvostaa ihmisenä, niin silloin myöskään minkäänlainen ystävyys ei tule kysymykseen, tai edes tervehtiminen kadulla vastaan tullessa. Ei tässä ollut mitään uutta auringon alla, muuta kuin se, että olen iloinen siitä, että edellisestä suhteesta jäi käteen hienojen muistojen lisäksi myös ihminen, jota voin jatkossa kutsua ystäväkseni, ex-poikaystävä tittelin lisäksi. Ja miten ystävyytemme oikein toimii, niin Hänen sanoja lainatakseen, “se toimii, jos molemmilla on samat odotukset”. Olla vain ja ainoastaan ystäviä.

Kuvat: Mona Visuri

Arkielämä - Vardagslivet