Usein arjessa hyväksyy vastoinkäymiset paremmin, kuin lomilla. Usein kauan odotetun loman odotetaan olevan t ä y d e l l i n e n, vaikka ei sellaista kuin täydellistä lomaa on olemassakaan. Yhtenä päivänä sataa kaatamalla ja toisena iskee auringonpistos -tyyliin. Koska matkakuvat blogeissa ja Instagramissa voivat usein näyttää aivan liian täydellisiltä, ajattelin jakaa myös omat mutkat omassa matkassani teidän kanssanne – koska sellaista se reissaaminen vain on:

Jos teet välilaskun jenkeissä, älä unohda ESTAa

Buukkasimme matkamme aika lennosta ja viime tipassa, vertaillen eri lentoja ja välilaskumahdollisuuksia, päätyen lopulta Atlantan kautta menevään reittiin. Emme ajatelleet asiaa sen kummemmin, vaan tsekkasimme vain, että tarvitseeko Dominikaaniseen tasavaltaan jotain viisumia (FYI: ei tarvitse). Lähtöpäivänä meidän reissu meinasi sitten tössätä siihen, kun check in -tiskin virkailija sanoi, että kai teillä on ESTAt voimassa? Ainiin, lennämme Yhdysvaltojen kautta. F a k! Lisäten vielä, että nykyään matkustuslupaa ei enää saa lennosta, vaan niissä voi mennä 72h. Siis KOLME kokonaista päivää.

Joten arvatkaa vaan oliko tippa linssissä, kun check in -tiski suljettiin ilman, että meidän ESTA-hakemukset olivat menneet läpi. Juuri kun virkailija oli häviämässä horisontissa meni matkakaverini ESTA läpi, check in avattiin uudelleen ja kun koneen boardaukseen oli enää 10min jäljellä, meni vihdoinkin oma hakemukseni läpi. En ole ikinä juossut yhtä kovaa matkaan lentokoneeseen – ja arvatkaa vaan olinko iloinen kun näin lentokoneen ikkunasta, että jopa meidän matkalaukut ehtivät mukaan matkaan!

Se voi iskeä missä & milloin vain – ruokamyrkytys nimittäin

Se voi iskeä ihan missä ja milloin vain, mutta harmillisen usein juurikin reissussa – ruokamyrkytys nimittäin! Olimme reissussa vuodenvaihteen yli ja nautimme lobster-dinneriä merinäköalalla (ruokamyrkytys on tosin voinut tulla vaikka mistä mitä sinä päivänä söin), kun heräsin seuraavaan päivään oksentaen. Ja oksentelu jatkui tunnin-parin välein koko päivän. Onneksi oli lääkäri lähettyvillä, mutta pahoinvointilääkkeet eivät juurikaan ehtineet vaikuttaa, kun oksensin ne heti ylös…

Onneksi illan tullen olotila vihdoin rauhottui (ja vatsa tyhjeni totaalisesti), mutta koska en halunnut lähteä sairaalaan tiputukseen, meni ruokamyrkytyksestä palautumiseen parikin päivää. Ja ne päivät olivat totta kai juuri niitä, jolloin olimme ajatelleet lähteä niin viidakkoreissulle kuin snorklaamaankin. Toki harmittaa viettää parikin päivää ilmastoidussa hotellihuoneessa makoillessa, mutta onneksi ei tullut pahempaa tautia eteen. Eikä sattunut kotiinpaluupäivälle, sillä tuossa kunnossa en olisi päässyt lentämään yhtikäs minnekään.

Matkalla oppii tuntemaan toisen – ja voi tulla myös riitaa

Itse reissasin todella hyvän ystävän kanssa, jonkan kanssa on tullut reissattua useammankin kerran aikaisemmin. Olemme sen verran läheiset, että reissussa tuli pari kertaa pientä kränää jostain ihan naurettavan pienestä asiasta. Onneksi suuremmista asioista emme ikinä riitele ja matkoilla meillä on aina selkeät mitä haluamme tehdä. Mutta kun viettää toisen kanssa viikon tai pari 24/7, mahtuu siihen väliin myös pieniä väsymyksen-  tai muita kiukkupuuskia. Onneksi ne yleensä menevät ohi yhtä nopeasti kuin ilmaantuvatkin.

Ihanimmat hellehatut teksteillä:

Sisältää mainoslinkkejä

Matkustelu - Resor