En ole ehkä ennen kirjoittanut niin paljon hyvinvointiasioita blogini puolelle, ehkä siitä syystä, että viime vuosina olen suoraan sanottuna laiminlyönyt omaa hyvinvointiani. Päämäärät ovat olleet ihan muissa asioissa, kuten työmenestyksessä, parisuhteen toiveissa, maailmanmatkailussa tai ikuisessa muuttorumbassa ja uusien kotien sisustamisessa. Toki nämä ovat vieläkin itselleni tärkeitä asioita, mutta ennenkuin voi vaikka menestyä työssään, pitäisi perus hyvinvointi olla kunnossa.

Itselläni meni viime vuonna sen verran lujaa (monella eri saralla), että oma hyvinvointini ei enää ollut kasassa vuoden tullessa loppuun. Huomasin sen siitä, että luonteelleni ominainen iloisuus ja innostuneisuus olivat tiessään, sairastin flunssan toisensa perään parantumatta kunnolla ja huolestuin viimeistään siinä vaiheessa, kun kivatkin asiat tuntuivat vain vaivalloisilta. En ikinä ole ollut sitä tyyppiä, joka rakastaisi nukkua, mutta olo oli vain ja ainoastaan väsynyt, eikä vain fyysisellä tavalla.

Toki viime vuoden aikana vähensin hieman päivätyöni määrää ja yritin muutenkin olla itselleni armollisempi, mutta monta vuotta oravanpyörässä juokseena sekään enää auttanut siinä vaiheessa auttanut. Odotin joululomaa ja Mauritiuksen matkaa kuin kuuta nousevaa ja odotin niiden fiksaavan kaiken. Mutta kuinka kävikään. Ei parinkaan viikon loma voi korjata sitä tuhoa mitä itselleen on tehnyt monen vuoden aikana. Mutta tauko arkielämästä ja ihan fyysinen etäisyys sai onneksi näkemään asiat – ja mitä niille pitäisi tehdä – kirkkaammin.

Matkalta kotiin tullessani aloitin kirjoittelemaan Happiness Planneriini (miten ihmeessä Jessica osasit ostaa tämän minulle? Paras yllätyslahja ikinä!), joka on ollut ihan täydellinen apuväline itsetutkiskeluun. Huomasin What makes you happy -listaan kirjoitellessani, että suuri osa onnellisemman uuden vuoden toiveeni olivat oikeastaan t o d e l l a yksinkertaisia ja täysin mahdollisia toteuttaa (jos ei yötä päivää istuisi nenä kiinni koneessa – tai kännykässä…):

What makes you happy?

♡ käydä iltakävelyillä
♡ kokkailla enemmän kotosalla
♡ lukea iltaisin kirjoja
♡ aloittaa taas kotijoogailun
♡ nukkua yöni hyvin

Entä mitä taas haluaisin vuoden aikana karsia? Tehdä ihan konkreettisesti vähemmän töitä ja oikeasti viettää joskus vapaa-aikaa ilman syyllisyydentuskia. Pitää välillä taukoja blogista ja somesta, eikä aina olla tavoiteltavissa. Kännykkäni night shift on usein päällä ihan päiväsaikaankin ja jatkossa varmasti vieläkin enemmän. Siirryin myös pitkästä aikaa paperiseen kalenteriin, kun sain joululahjaksi miehen perheeltä Annika Välimäen upean Kaksituhattakahdeksantoista -kalenterin – miten tiesittekään, että se on minulle niin mieleinen? Kiitos, tämä tuli tarpeen tälle uupuneelle digitytölle!

Tämän tapaisista, pienistä arjen muutoksistahan kaikessa on kyse. Listasin onnellisuuskirjaani yhden elämäni ongelmakohdan toisen perään, mutta onneksi pystyin jatkamaan tekstiä myös ongelmien ratkaisuun asti. What makes you unhappy -listassa oli ihanasti perässä What can I do to change the situation -kohta, ja kaikkiin kohtiin osasin kirjoittaa vastauksen. Ja kaikissa kohdissa ympyröin Can I change it? -kysymyksen jälkeen olevan YES-sanan NO-sanan sijaan.

What makes you unhappy? → What can I do to change the situation? → Can I change it? YES NO

Kun onnellisuutta tuottavat ja vastaavanlaisesti onnellisuutta syövät asiat on käyty läpi, on seuraavaksi vaihe sukeltaa vielä syvemmälle, alkaen omien luonteenpiirteiden analysoinnista vaikka seuraaviin aiheisiin: What qualities or habbits would you like to improve? What or who are you grateful for in your life? What have you overcome? What is your definition of success? Hassua, miten terapeuttiselta näiden asioiden listaaminen voikaan tuntua. Joskus tarvitsee vain syyn istua alas miettimään, ja jonkun kysymään oikeanlaisia asioita.

Kyselysivut johtavat lopulta 10 ja 5 -vuoden ns. suunnitelmaan, tai toivekuvaan, josta palataan taas takaisin tähän vuoteen. Mitä muutoksia haluan tehdä elämässäni seuraavan 100 päivän aikana? Tästä se alkaa, päivä 1 Happiness Plannerissani ja pienin askelin eteenpäin. Tärkein asia jokaisena päivänä on asettaa oma hyvinvointi ykkössijalle, ja ensitöikseni tosin hoidan itseni pois tästä jo viikon kestäneestä influenssasta. Huomaa, että vastutuskyky on kyllä niin maassa kuin olla ja voi…

Lopussa vielä pakko sanoa kiitos muutamalle blogikolleegalle, joiden kirjoituksiin törmäsin tässä lomani aikana, ja joihin pystyin pelottavan paljon ja kyyneleet silmissä samaistua. Eli jos aihe tuntuu teille tärkeältä, lukekaa myös Linda Juholan What I learned from 2017 ja Erika Naakan Burn-outin rajalla -kirjoitukset aiheesta.

INSTAGRAM (@charandthecity) / FACEBOOK / PINTEREST

Terveys - Hälsa