Kiitos kaikille edelliseen Paras lääke sydänsuruihin -postaukseen kommentoineille. Tiedän, että arvonnat aina vauhdittavat kommentointia, mutta oli ihana lukea myös tsemppauksia sieltä rivien välistä. Ette tiedäkään miten paljon ne auttavat ja miten helpottunut olo on, nyt kun voin/haluan/pystyn blogini puolella puhua vapaammin asioista.
Kyse ei ole siitä, että olisin mitenkään tilivelvollinen teille blogini lukijoille (tosin humoristisena nippelitietona teille tähän väliin, että blogini haetuimpia hakusanoja ovat juurikin “mies” ja “ero”!), vaan siitä, että blogini on jo vuosia kulkenut käsikädessä oikean elämäni kanssa, joten minusta olisi outoa sivuttaa näinkin ison asian käsitteleminen kokonaan täällä blogini puolella.
En tiedä onko se ollut vain omassa päässäni vai onko rivien välistä ollut huomattavissa, että yksityiselämässäni on hieman myllertänyt tässä alkukesän aikana. Tuntuu, että sanoja ei vaan saanut ulos suusta, kun ei itsekään aina tiennyt mitä tuleman pitäisi. Silloin on todella vaikea kirjoittaa oikeastaan yhtään mistään, sillä kaikki muu kuin sydämen asiat tuntuvat yksinkertaisesti mitättömiltä…
Mistään sen dramaattisemmasta ei ole kyse, enkä toista ihmistä kunnioittaen halua asiaa sen enempää avata blogini puolella. Muuten kuin sanoakseni, että takana on ikimuistoinen vajaa vuosi joka minulla oli kunnia saada jakaa mitä hienoimman ihmisen kanssa. Kuitenkaan loppupeleissä kummankaan mielestä se toinen ei vain ollut Se Oikea.
Kun tuon lauseen jälkeen laittaa pisteen, ei jäljelle jää enää oikein mitään sanottavaa. Muuta kuin ne vaikeimmat asiat; toisen hyvästeleminen (tai siis jatkossa ystäväksi kutsuminen) ja yhteisten tulevaisuudenunelmien pyyhkiminen pois mielestä. Olo on aika tyhjä näin suoraan sanottuna, mutta tästä alkaa taas uusi aikakausi elämässäni. Ja ehkä pikkuhiljaa voin alkaa odottamaan mitä kesä voikaan tuoda tullessaan…
Sometimes good things fall apart so better things can fall together.
Asioilla on tapana järjestyä ja kaikella on tarkoitus ovat vanhoja kliseitä,mutta siksi ne ovat kliseitä,kun ne ovat totta.
Muutama vuosi sitten koin saman kuin sinä,tosin päätös suhteen lopettamisesta oli toisella osapuolella. Toipumiseen meni aikaa ja kyyneleitä vuodatettiin. Ystävät pitivät huolen ,että pysyin järjissäni ja elämässä kiinni.
Sinä olet onnentyttö,koska sinullakin on ystäviä tukena.
Iso halausrutistus täältä <3 Törmäillään kesän aikana niin halausrutistan ihan livenä!
Näistäkin selvitään ?
❤️
<3 Kyllä se siitä. Erot ovat aina surullisia, mutta itse yritän muistaa, että jonkin vanhan pitää loppua, jotta jotain uutta voi alkaa.
Voi Char <3
Pakko sanoa, että arvostan suuresti, todella, sitä että uskallat kertoa myös tästä. Et ole tilivelvollinen mutta lukijana arvostan, että vaaleanpunaisten pioni-postausten keskellä uskallat mennä pintaa syvemmälle ? Se on osa elämää, vaikka tuntuu kurjalta. Voimia uuteen alkuun!
Rakkaus on se urheilulaji, joka eniten käy sydämelle –
Kauniita valoisia kesäpäiviä hetkellisistä kuurosateista huolimatta…
Kämpa på! ❤️
Tsemppihalit täältä <3 Niin kliseiseltä kuin tämä kuulostaa, mutta ajan kanssa helpottaa.
Ilona yllä puki minunkin ajatukseni hyvin sanoiksi.
Kiitos, kun jaoit tämän asian meille lukijoille. Itse arvostan erityisesti sitä, kuinka kauniisti puhuit ex-poikaystävästäsi etkä alkanut mustamaalata häntä.
Voimia sinulle ja oikein hyvää juhannusta!
Pitkin parisuhteiden jälkeen elämä on ollut tympeää lyhyiden “juttujen” läpikäymistä. Itse olen jo vähän toivoni menettänyt parisuhteen löytymisestä, mutta onneksi muut tuntuvat sellaisen löytvän. Eli niin löydät sinäkin.
Erikoista sinäänsä, olen kuitenkin jotenkin arvannut ettei kaikki ehkä teillä ole ollut hyvin.
Uusia tuulia päin! Kesää on vielä jäljellä 🙂
Erot ovat aina raskaita, vaikka kaikki olisi tehty yhteistuumin, hyvässä hengessä. Kuitenkaan rakkautta ei voi myöskään pakottaa. Onneksi aika parantaa, niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin.
https://veeramatilda.blogspot.fi/
Jopa erouutisen blogissasi hoidit tyylillä ja hienotunteisesti toista osapuolta kohtaan. Taidat olla puhdasverinen lady.
Paljon voimia! Ja kun ovi sulkeutuu, jossakin avautuu ikkuna. Matka jatkuu eteenpäin -erilaisena kuin sen suunnitteli, mutta se suo mahdollisuuden seikkailuihin. Ja jostakin jää mieleen, niin seikkailut.
<3