Tiedättekö päiviä, jolloin jo herääminen on erityisen vaikeaa? Kellon mukaan on nukuttu enemmän kuin tarpeeksi mutta peiton alta ei tee mieli poistua, to do -listalta löytyy miljoona asiaa jotka pitäisi hoitaa asap mutta et saa aloitettua mitenkään ja kotikin huutaa pahasti tekemättömän viikkosiivouksen perään mutta se se vasta viimeinen asia mitä haluaisit tehdä. Tekisi vaan mieli vetää peitto pään päälle sillä et saa itseäsi liikkelle m i t e n k ä ä n. Itselläni oli tälläinen päivä eilen…
Joskus pitää kuitenkin olla itselleen armollisempi, sillä aina ei vaan voi suorittaa suorittamisen perään. Jos väsyttää niin pitää levätä kunnolla, tärkeistä asioista voi siirtää aina osan seuraavalle päivälle ja eiköhän se kaaos kotonakin jää odottamaan suurempaa siivousinspiraatiota. Ja näin tein eilen – en tehnyt siis yhtikäs mitään. Tai oikeastaan annoin itselleni luvan laiskotella oikein kunnolla, niin eiköhän sitten iltapäivää kohden keho ja mieli piristynyt, ja sain itseni liikkelle. Miksi? Koska, silloin mikään ei ollut enää pakollista 😉
Arkielämä - Vardagslivet / Etu-Töölö / Främre Tölö 3h + avok / Makuuhuone - Sovrum
Täällä oli eilen tismalleen samat fiilikset, ja kirjoitinpa blogiinikin sattumalta aivan samasta aiheesta tänään. Taitaa siis syysväsymys vaivata useampiakin ja lepo on ainoa lääke, kun vihdoin vkloppuna saa hengähtää. Hauska, että piristyitkin lopulta, kun annoit itsellesi ensiksi luvan levätä. Itselläni meni koko eilinen alavireessä, mutta tänään onkin oltu kahden päivän edestä liikkeellä. Näin ne päivät vaan vaihtelee. Jaksamista loppuvuoteen, onneksi nyt voi jo sytyttää kausivalot piristämään pimeyden keskelle! 🙂
Oi niin samoja tuntemuksia ollut koko päivän, oikeastaan koko kuukauden 😀