Ensimmäiset päivät Pariisissa ovat hujahtaneet ohi varsin rauhallisissa tunnelmissa, eikä olo ole enää niin varuillaan. Neljän seinän sisälle linnoittautumisen sijaan lähdimmekin heti lauantaina kävelyllä siltojen yli St. Germainsin alueelle, ihailimme Seineä illan pimeydessä ja kohotimme lasillisen Sohvin nimipäivän kunniaksi Trés Honoréssa – kovin normaalihkoa Pariisilaislomailua siis. Emmekä olleet ainoaita!

Tuntuu, että kotimaan uutisia lueskellessa Pariisista saa mielikuvan, ettei tänne uskaltaisi enää matkustaa ja että ihmiset vain piileskelisivät lukkojen takana kotosalla, itse en vain näe asiaa niin. Vaikka kaupungin yllä roikkuukin tumma pilvi, niin tuntuu, että moni yrittää surutilasta huolimatta palata takaisin arkielämään… Kahvilat ovat pikkuhiljaa täyttyneet ihmisistä ja lapset juoksevat nauraen kaduilla.

Toivottavasti tämä postaus nyt helpotti siellä kotosalla huolehtijoita. Täällä on valjennut taas uusi aamu ja lähdemme jälleen reippain mielin ulos kaupungille. Postauksen kuvat ovat ihan Sohvin kotikulmilta otettu, eli ei tarvitse kuin vain avata silmät aamuisin, niin näkee jo mitä kauneimmat pariisilaisnäkymät, Sohvin kauniista kodista puhumattakaan!

Ranteissamme näkyy muuten ystävyyskorut – kahden naisen pienyritykseltä, Gauharilta, blogin kautta saadut White Onyx Bangle -rannekorut. Oikeastaan ihan sattumalta olimme kummatkin valinneet kyseisen korun ja huomasimme ne toistemme ranteista täällä Pariisissa. Great friends think alike vai miten se nyt menikään 🙂

Matkustelu - Resor