Neljän seinän sisällä, vielä verhot ikkunoiden edessä, vietetyn pitkän viikonlopun jälkeen olin tulossa mökkihöperöksi. Joten lähdimme eilen hetkeksi nauttimaan ilta-auringosta viereisille kallioille. Auringonsäteet kimalsivat aalloissa, horisontissa seilasi valkopurjeisia veneitä ja lokit liitelivät pilvettömällä taivaalla, ahh! Ranteessa kimalsi syntymäpäivälahjaksi saamani rannekoru, jossa roikkuu nimikirjaimeni.
Meri-ilma teki ihmeitä tälle flunssapotilaalle, ehkä kohta olisi jo parempi olo?
asian vierestä, tiesitkö, että näyit muistaakseni pe ilta puoli ysin uutisissa eli samana päivänä kun olit blogannut, että istuskelit eduskuntatalon portailla vilahti jossai uutispätkässä aika lähikuvaa sinusta ja seurueestasi juuri niillä portailla…
Heippa Ninni 🙂 Onkohan tämä kommentti tarkoitettu P.S. I love fashion -blogin Lintulle, joka bloggaili eduskuntatalon portailta, missä hän oli lukemassa pääsykokeisiin kurssikavereittensa kanssa, ja sai kommentteja, että oli näkynyt uutisissa? Sillä itse olin perjantaina ihan vain kotosalla sairaslomalla.
Kyllä pieni ja rauhallinen ulkoilu tekee hyvää, vaikka olisinkin kipeenä. Tarpeeksi vaatetta vaan päälle ja aurinkoon istumaan! 🙂 Eikös niitä tuberkuloosipotilaitakin aikoinaan viety raikkaaseen ulkoilmaan ihan hoitokeinona… 😀 Pikaista paranemista sinne!
Niinpä 🙂 uskon, että raitis ilma teki juurikin vain hyvää! Ja avomies piti huolen, että päällä oli niin pitkää punttia kuin hihaa, ja vielä huivi kaulan ympärillä 🙂
Moikka! Hei tiedustelisin tämmöstä, anteeksi että oon näin pihalla, mut siis mikä on sun oikea etunimesi? Onko se tyyliin, hmm, Char——- lotta? tms:)
Blogissa menen ihan nimimerkin voimin, eli Char. Mutta oikea nimeni alkaa myös kirjaimella C 🙂